Kirjoittaja: Juhana Torkki
Teos: Seneca – elämän lyhyydestä
Alkuperäisteokset: De brevitate vitae, De otio, De providentia
Julkaisuvuosi: 2018
Sivumäärä: 111
Juhana Torkin loistokkaassa suomennoksessa roomalaisen filosofin Senecan teoksista De brevitate vitae, De otio, De providentia, eli Seneca – elämän lyhyydestä (2018, Otava), herätellään ajatuksia siitä, mitä oikeasti elämässä haluamme. Meidän ei tulisi tehdä mitään, josta emme nauti ja elää hetkessä. Emme saisi ajatella tekevämme nyt paljon kaikenlaista elääksemme joskus myöhemmin, sillä elämä on nyt.
Vaikka teos itsessään on kirjoitettu alun perin latinan kielellä ja tarkoitettu aikalaisilleen tuhansia vuosia sitten, sen sanoma on yhä heijastettavissa nykyaikaan. Seneca puhuu avartavasti siitä, kuinka juoksemme ympäriinsä ja kiirehdimme joidenkin toisten meille asettamien kiireiden perässä nauttimatta elämästä oikeasti.
Meille paikasta toiseen juoksijoille ne, jotka vetelehtivät päivät sohvilla ja katsovat sarjoja, näyttävät laiskoilta. Totuuden mukaan he tekevät juuri sitä, mitä haluavat – eli ovat joutilaita (ihminen, jonka elämä ohjautuu sisältä päin). He ovat oman aikansa valtiaita ja menevät halujensa perässä. Toista ovat he, jotka ”elävät” muiden ehdoilla ja tekevät työtä, josta eivät pidä tai opiskelevat alaa, josta eivät pidä.
Mikä oikeastaan on tavoiteltavaa? Meistä näyttää parhaalta se, mitä yleisesti tavoitellaan ja ylistetään – ei se, mikä on ylistettävää ja tavoiteltavaa, toteaa Seneca. Monesti seuraamme muiden jalanjälkiä tietämättä paremmasta. Katsomme niitä sosiaalisia medioita, jotka ovat valtavirran mukaan suosituimpia. Luemme niitä kirjoja, jotka ovat suosituimpia. Jos osaisimme olla kaukonäköisempiä ja tutkia ympäristöämme tarkemmin, saavuttaisimme suuria viisauksia ja ymmärrystä.
Kirjan kolmannessa osassa, Johdatuksesta, Seneca pohtii, miksi hyvälle ihmiselle tapahtuu paljon pahoja asioita. Sairauksista parantuneet ihmiset ovat olleet mieluisia jumalille ja heidän toimiaan maanpäällä halutaan nähdä lisää. Senecan mukaan Jumala koettelee hyvää ihmistä ja tekee hänestä entistä paremman ihmisen.
Itselleni kirja oli omaa elämää kyseenalaistava lukukokemus. Kuinka paljon syyllistynkään paikasta toiseen juoksemiseen ja muiden ehdoilla elämiseen. On helppo ajatella menevänsä elämässä eteenpäin, kun jatkuvasti aiheuttaa itselleen lisää kiireitä.
Jospa ottaisin hetken itselleni. Pohtisin saavutuksiani, nykyistä hetkeä ja tulevaisuuttani. Opiskelen alaa, josta pidän. Minulla on halu edetä elämässäni, mutta itse sanelemillani ehdoilla. Kiireestä en eroon pääse, sillä yhteiskunta toimii niin, mutta ainakin voin aina silloin tällöin muistaa elää.