Minuutissa muutokseen

Minuutissa muutokseen – mieti hieman, muuta paljon (2010)
Richard Wiseman

Essee Essi Savolainen

Kirjoittaja Richard Wiseman on englantilainen psykologian professori, joka on perehtynyt tuhansiin tieteellisiin tutkimuksiin ja esittää tutkimustulosten avulla, kuinka pienillä muutoksilla voi olla merkittävä vaikutus elämänlaatuun. Kirjan tarkoituksena on saada lukija kokemaan, ettei halutun muutoksen eteen välttämättä tarvitse nähdä hirveästi vaivaa vaan sen voi saada aikaan nopeasti pieniä muutoksia tekemällä. Tutkimuksia ja muutoksia käsitellään monen eri osa-alueen, kuten onnellisuuden, luovuuden, vetovoiman, stressin, parisuhteen ja persoonallisuuden kautta.

Yksi mieleenpainuvimmista osioista oli mielestäni alitajunnan voimaa käsittelevä luku ja uskon, että meidän akatemiassakin tulisi antaa enemmän tilaa alitajunnan työskentelylle esimerkiksi innovoidessa. Erään luvun nimi on ”Kuuntele hiljaista heppua” ja otsikko oli selitetty näin: Kuvittele huoneeseen kaksi miestä, joista toinen on erittäin luova, mutta myös hyvin ujo. Toinen on älykäs, ei kovin luova, mutta paljon dominoivampi. Jos menet huoneeseen ja kysyt näiltä kahdelta mieheltä ideoita omaan projektiisi, jälkimmäisenä mainittu mies hallitsee keskustelua, eikä päästä hiljaista miestä juuri ääneen. Voit saada hyviä ideoita, mutta ne eivät ole kovin innovatiivisia. Vaihtoehtoisessa tilanteessa tulet samojen miesten luo, mutta ohjaat äänekkään miehen huomion muualle pistämällä hänet esimerkiksi katsomaan elokuvaa. Näin hiljainen mies saa äänensä kuuluville ja tuloksena on paljon luovempia ideoita. Tässä vertauksessa viitattiin mielen ja luovuuden väliseen yhteyteen, jossa hiljainen mies kuvaa alitajuntaa, joka keksii loistavia ideoita, mutta sitä on usein vaikea kuulla. Äänekäs mies kuvaa tietoista mieltä, joka on kyllä fiksu, mutta vähemmän innovatiivinen ja taipuvainen päällepäsmäröintiin. Voisimme soveltaa tätä enemmänkin Bisionissa – pitää tehokkaita innovointihetkiä ja laittaa välittömästi sen jälkeen ”äänekkäät miehemme” keskittymään johonkin muuhun ja kuunnella millaisia ideoita hiljaisilla miehillä on.

Välillä kirjassa esitetyt tutkimukset ja niiden tulosten tulkinnat ovat hieman huvittavia ja tuntuvat kaukaa haetulta, joten lukemisessa kannattaa olla vähän huumoria mukana. Erityisesti vetovoima-luku aiheutti hilpeyttä – siinä oli tutkittu muun muassa nälkäisten miesten ulkonäkömieltymyksiä ja tultiin siihen tulokseen, että nälkäisinä miehet viehättyvät tukevimmista naisista, sillä isompi koko viittaisi siihen, että lähettyvillä olisi ruokaa. Wisemanin ohjeet isokokoisille naisille oli tämän tutkimuksen perusteella, että ensitreffeillä ollessa kannattaa käydä lasillisilla ennen ateriaa eikä sen jälkeen, jotta miehen nälkä kasvaisi ja hän pitäisi naista näin ollen viehättävämpänä. Vaihtoehtoisesti voi järjestää niin, että pari tapaa pari tuntia ennen ruokailua ja kun on ruuan tilaamisen aika, niin naisen tulisi vaatia miestä tilaamaan vain kevyttä salaattia. Itse luulen, että moiset vaatimukset aiheuttaisivat miehessä ennemminkin ärsytystä kuin saisivat naisen näyttämään viehättävämmältä…

Jos kirjasta täytyisi antaa joku arvio, sanoisin, että se oli tyydyttävä. Kevyttä luettavaa, joka ei kauheasti ajatusmaailmaani mullistanut. Päällimmäisenä jäi mieleen huvittavat tulkinnat tutkimustuloksista ja tutkimusten väliin tungettu huumori, joka tuntui hieman väkisin tehdyltä – johtuiko sitten kirjailijasta vai kääntäjästä, en tiedä..