Otatko opiksesi?

Kirjoitettu 26.11.2019
Esseen kirjoittaja: Siiri Nykänen
Kirjapisteet: 1
Kirja: Otatko opiksesi?
Kirjoittajat: Mikko Ojanen
Kategoriat: Yritystoiminnan käynnistäminen

 

Y-akatemiaopinnoissa matka tuntuu menevän aina ylöspäin (välillä muutaman mutkan kautta). Emme kehity vain tiimeinä, vaan myös yksilöinä. Olen jo huomannut ympärilläni olevissa ihmisissä uskomatonta kasvua vuoden sisällä. Tiedän, että olen itsekin kasvanut ja kehittynyt akatemian aikana, mutta kehitys on ollut melko hidasta. Huomaan itsessäni vielä monia huonoja tapoja, joista en ole kasvanut pois. Muun muassa myöhästely on yksi näistä. Vaikka tiimini on tehnyt selkeäksi, että yksittäisten jäsenten myöhästely on koko tiimiltä pois, en jostain syystä ole saanut tätä pahaa tapaa hallintaan. Myös positiivisten tapojen luominen on haastavaa.

Mikko Ojasen kirja ”Otatko opiksesi?” käy läpi monia hyviä keinoja oppimisen tehostamiseksi. Ojanen käsittelee hyvin oppimiseen liittyviä osa-alueita aina motivaatiosta keskittymiseen ja pitkäjänteisyyteen.

Itse jouduin kuuntelemaan äänikirjan läpi kaksi kertaa, sillä ensimmäisellä kerralla en todellakaan ottanut opikseni. Toisella kerralla pidin puhelimeni muistiota auki aina kuunteluhetkien aikana, ettei mikään opeista jäisi huomiotta. Pian huomasinkin, että listassani oli noin 27 asiaa, jotka pitäisi ottaa huomioon oppimistilanteissa. En ala luettelemaan kaikkia tässä, enkä tuskin ota joka ikistä asiaa käytäntöönkään. Toisaalta yksi Ojasen kehotuksista olikin, että kannattaa keskittyä vain muutamaan asiaan kerrallaan, ja tehdä ne kunnolla. Tässä siis omasta mielestäni tärkeimmät opit kirjasta teillekin nautittavaksi!

1. Perusterveys kuntoon!

Tämänhän me olemme kaikki kuulleet jo aiemminkin. Syö, nuku ja liiku hyvin, niin kaikki on hyvin. Tässä on kyseessä klisee, joka oikeasti toimii. Itselläkin on valitettavan usein oppi valunut sormien läpi siksi, että olen oppimistilanteessa joutunut kohdistamaan koko energiani hereillä pysymiseen (ja usein silti epäonnistunut tässä). Perustarpeiden täyttäminen on ehdottoman tärkeää, jotta aikaa ja keskittymistä ei mene pois oppimiselta. Itseäni nauratti myös kommentti siitä, että kofeiinipitoisten energiajuomien, limujen ja kahvin juonti menee usein herkästi överiksi. Tunnistin tästä itseni, sillä ennen päivittäinen lounaskahvi muuttuikin akatemiaopintojen myötä kolmeksi, pitkin päivää nautittavaksi kupposeksi…

2. Kartoita alkutilanteesi ja pysy kärryillä omassa oppimisessasi

Tämä oli mielestäni mielenkiintoinen pointti: kun on itselleen rehellinen ja tunnistaa itselleen sopivimmat oppimistavat, uuden oppiminen on helpompaa ja usein hauskempaa. Selkeä käsitys siitä, missä on oppipolun alussa ja minne tahtoo mennä, voi auttaa kovasti halutessaan oppia uutta. Itse usein hämmennyn ja turhaannun jo ennen kuin aloitan oppimisprosessini, sillä opittava asia saattaa tuntua liian suurelta, monimutkaiselta ja kaikin tavoin pelottavalta. Kun tietää oman lähtöpisteensä ja osaa jäsennellä opittavan asian useampaan osaan, opittava asia ei tunnukaan niin ylitsepääsemättömän vaikealta! Lisäksi oppimista voi motivoida muistuttamalla itseään tavoitteistaan eri keinoin. Jos unelmana on esimerkiksi maailmanympärysmatka, voi läppärin taustakuvana oleva maailmankartta olla päivittäinen muistutus siitä, mitä kohti on menossa. On hyvä, jos tavoitteet ovat jollain tavoin mitattavissa, sillä silloin ei tule mentyä sieltä, mistä aita on matalin.

3. Oppiminen saa olla rönsyilevää, ja kannattaakin kokeilla muitakin juttuja

Ojanen muistuttaa, että jos olet koko ikäsi tavoitellut tennisuraa mutta huomaatkin yllättäen suosivasi pingistä, niin silloin kannattaa ehkä lähteä pelaamaan pingistä tenniksen sijaan. Eri asiat eivät myöskään välttämättä sulje toisiaan pois, vaan yhden asian opettelu voi tuoda mukanaan aivan uudenlaista näkökulmaa ja oppia toiseen asiaan. Kannattaa siis harjoittaa ja tehdä monipuolisia asioita (vaikkei kaikkea kuitenkaan samalla intensiteetillä, sillä priorisointi on tärkeää), ja olla liikaa juurtumatta rutiineihin.

4. Tukiverkko on tärkeä

Muut ihmiset tuovat mukanaan tervettä painetta. Lenkille on helpompi lähteä, kun tietää, että Maiju tulee kello seitsemän ovesi taakse juoksukledjut päällään. Myös Maijun on helpompi lähteä lenkille tietäessään, että olet tulossa hänen mukaansa. Johannes ”Hatsolo” Hattunen esitti hyvän, tähän viittaavan ajatuksen käydessään Spark-yhteisön tiloissa viime syksynä, ja se meni suurin piirtein näin: ”Me olemme parempia kannustamaan kuin lannistamaan toisiamme, joten kannustetaan toisiamme enemmän.” Omista tavoitteista kannattaa siis tehdä jollain tasolla julkisia, sillä silloin antaa muille mahdollisuuden kannustaa ja pönkittää sinua toimimaan. Itse olen tähdännyt tähän kertomalla enemmän unelmistani ja jopa tekemällä tiimini valkotaululle pienen, henkilökohtaisen liikuntataulukon. Jos asioita tekee hissukseen kenellekään kertomatta, ei voi myöskään odottaa muilta palautetta omia tekemisiään kohtaan. Tällöin voimme vain itse arvostella omia saavutuksiamme, mikä ei lopulta ole kovinkaan rakentavaa. Jakakaamme siis asioita enemmän muidenkin kanssa!

5. Hyvä fiilis on oppimisen ehto

Kiinnostus vs. innostus, kumpi on sinulle tärkeämpää? Itse saan yleensä enemmän motivaatiota oppimiseen innostuksesta, mutta esimerkiksi japanin kielen opiskelun suhteen kiinnostus tuntuu olevan tunteena enemmän läsnä. Oppimisessa kuitenkin tärkeintä on se, että fiilis on oikea, ja meillä itsellämme on vastuu tämän oikean fiiliksen ylläpidosta. Usein sanotaan, ettei inspiraatiota kannata odottaa, sillä inspiraatio tulee tekemisen myötä. Tämä sama asia taitaa päteä uuden oppimiseen. Uuden asian opettelu on aina aluksi haastavaa, mutta oikealla asenteella voi päästä jo pitkälle. Pyrin itsekin muistamaan tämän asian silloin, kun uuden asian opettelu turhauttaa, enkä koe saavan oikein mistään mitään irti.

Näiden vinkkien voimin aion yrittää lähestyä oppimista uudella tavalla. Toivottavasti sinäkin sait tästä jotain irti!