Kirjaessee:Palkkavuosi
Tämä kirjaessee on tehty Editan 2017 julkaisemasta oppikirjasta nimeltään palkkavuosi, jonka tekemiseen on osallistunut seuraavat henkilöt: Kati Kuohia-Kuusisto, Lea Mikkonen ja Outi Syväperä. Päätin lukea kyseisen kirjan, koska tarvitsin tietoa palkanmaksusta osuuskunnan jäsenille. Osa osuuskuntalaisista halusi jäädä kesäksi tekemään töitä osuuskunnalle, tähän aikaan emme olleet vielä ulkoistaneet kirjanpitoamme, vaan olimme käyttäneet apuna Karelia-ammattikorkeakoulun opettajien tietämystä. Palkkavuosi kirjaa käytetään myös Karelia-ammattikorkeakoulun palkahallinto-kurssilla. Palkkavuosi on oppimateriaali, jossa käydään läpi oikeita palkanmaksu tilanteita esimerkkien ja tehtävien avulla. Mielestäni kirja käy läpi kaikki tarvittavat tiedot palkanmaksuun liittyen.
Kirjoittajien mukaan palkkavuoden aikana pyörii samanlaiset rutiinit vuodesta vuoteen. Kirjoittajien mukaan niihin kuuluvat mm: palkkahallintoa ja työsuhdetta koskeva lainsäädäntö, työsuhteen elinkaaren vaiheet ja palkan ja muiden työsuhteeen ehtojen määrittäminen. Palkkahallinnon tehtävänä yleisesti on taata lakien, asetusten ja sopimusten noudattaminen,Sekä palkan maksaminen oikea aikaisesti ja oikean suuruisena. Perusasioihin kuuluvat myös sopimusten tulkinta, palkkojen määrittäminen, laskeminen, maksaminen, palkkatilastojen arkistointia ja yrityksen johdon konsultointia. Kaikkia osa-alueita en varmasti ennen tätä kirjaa osannut nimetä, enkä varmasti sen jälkeenkään, mutta yleinen kuva palkkahallinnon toiminnasta minulla on jo ollut ennen kirjan lukemista.
Monesti työntekijälle tulee vain mieleen, että yritys maksaa hänelle palkkaa ja hän siitä veroa. Kirjassa kuitenkin käydään läpi kaikki maksut ja kuinka niitä maksetaan, kuinka paljon ja milloin. Yksityiskohtaisia sääntöjä esimerkiksi siitä, kuinka paljon YEL ja TYEL maksut olivat suhteessa palkasta ja milloin niitä tulee maksaa, en osannut sanoa. Ennakkopidätyskin koostuu monista pienistä kokonaisuuksista ja niihin kokonaisuuksiin liittyy myös palkansaajan ikä. Palkanmaksajan täytyy myöskin huomioida palkansaajan henkilökohtaisen talouden tilanne, esim. Jos palkansaajalla on ulosotossa maksuja on Palkanmaksajan tilitettävä osuus ulosottoon, ennen kuin palkansaaja itse saa palkkaansa. Palkan maksaminen tuottaa siis haastavan kokonaisuuden isoissa organisaatioissa ja koen, että maallikon ei kannata palkkoja maksella. Tulin itsekin siihen johtopäätökseen, että Osuuskunta Bisionin tulisi hoitaa kirjanpito tilitoimiston avulla, vaikka osuuskuntamme kuviot eivät olleetkaan niin haastavat, mutta kaikkien sääntöjen varmistaminen ja yleisesti työn tekeminen ilman kokemusta syö aikaamme turhan paljon suhteessa maksuun, joka aiheutuu tilitoimiston palveluista. Säästymme myös huomattavalta päänvaivalta, koska näiden asioiden opettelu jokaiselta on hyvin työlästä ja näin koko kirjanpito ja palkanmaksu siirtyisi muutaman henkilön harteille. Tilitoimiston avulla voimme olla varmoja, että kirjanpito ja palkanmaksu on tehty ammattimaisesti, vaikka käytimme tietomme aina opettajien tarkistettavana.
Palkkavuoden toistuviksi rutiineiksi kirjoittaja kertoi seuraavat tehtävät: Veropäivälaskenta, Kausikohtainen tai kumulatiivinen ennakonpidätys, Oma-aloitteisten verojen veroilmoitus perillä verohallinnossa palkanmaksua seuraavan kuukauden 12.päivä. Sähköisillä ja paperisilla ilmoituksilla sama määräaika, ennakkopidätyksen ja sairasvakuutusmaksun tilitykset joka kuun 12.päivä ja ennakkoperintärekisterin tarkistukset. Ennakkopidätyksen alaiseksi tuloksi kuuluu: Rahapalkat, rahanarvoiset edut ja vastikkeet esim. luontaisedut. Matkakustannukset, jos ne ylittävät verottajan hyväksymän verovapaan määrän. Ennakonpidätysprosentti koostuu valtion tuloverosta, kirkollisverosta, kunnalisverosta, sairaanhoitomaksusta, päivärahamaksusta ja yle-verosta. Tässä oli minulle ainakin yksi tärkeimmistä tiedoista, kirja hyvin kertoi sen, mitä ja milloin pitää maksaa. Suurin osa asioista on kuitenkin listauksissa tuttu, mutta todellisuudessa niitä ei muista tärkeällä hetkellä, joten tuollainen lista muistuttaa hyvin kaikista velvoitteista. Yrittäjällä helposti tulee näistä ylitsepääsemätön olo, vaikka vähän ajan päästä ne tuntuvat normaaleilta. Suosittelen kuitenkin kaikille yrittäjille ulkoistaa omat laskentansa, jottei virheitä synny tai aikaa kulu liikaa ydin toiminnasta.
Ennakkopidätyksen lisäksi palkasta pidätetään: Työntekijän eläkevakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu. Muitakin vähennyksiä voidaan myös ottaa esim. ulosotto-ja ammattiyhdistysjäsenmaksut. Ulosotossa olevan henkilön työnantajalle annetaan tieto ulosotosta ja pidätyksestä. Tiesin tätä ennen, että työnantajalla on iso vastuu kaikkien maksujen suhteen, mutta en tiennyt siitä, että ulosotosta ilmoitetaan työnantajalle. Työnantaja siis tietää monista hyvin henkilökohtaisistakin asioista. Uskon kuitenkin, että yksikään Bisionin jäsen ei joudu ulosottoon.
Palkanmaksussa tulee olla hyvin perillä kyseisen alan työehtosopimuksesta. Työehtosopimus monimutkaistaa järjestelmää huomattavasti ja onneksi Osuuskunta Bisionin ei tarvitse ongelman kanssa paljoa töitä tehdä. Työehtosopimusten tarkoituksena on taata perustason oikeudet työntekijälle. Suomessa työelämää kehittää suomen hallitus, työnantajajärjestöt ja työntekijäjärjestöt. Koin itse ajatuksen työehtosopimusten ulkoa osaamisesta hyvin haastavaksi. Kaikkien asioiden huomioiminen ylipäätänsä työlaissa on huomattavan vaikeaa kaikilla tasoilla työnantajille. Työnantajilta mielestäni pyydetään kohtuuttoman paljon. Monesti jopa itse käräjillä on vaikeuksia määrittää mitä työehtosopimusta noudatetaan tietyissä tilanteissa, joten tuntuu kohtuuttomalta, että laillista koulutusta vailla olevan henkilön tulisi ymmärtää näin monimutkaisia asioita. Yrittäjien on lähes poikkeuksetta pakko ottaa yhteyttä lakimieheen ja varmistaa, että asiat eivät tule hoidettua väärin.