Persoonatutkimisen alkuaskeleet

Kirjoittaja: Thomas Erikson
Teos: Idiootit ympärilläni
Julkaisuvuosi: 2019, painos 18
Sivumäärä: 315

Kirjoittaja: Thomas Erikson
Teos: Psykopaatit ympärilläni
Julkaisuvuosi: 2018, painos 4
Sivumäärä: 289

Kirjoittaja: Thomas Erikson
Teos: Kehnot pomot ympärilläni & laiskat alaiset ympärilläni
Julkaisuvuosi: 2019, painos 1
Sivumäärä:340

1. Kirjoitettu: 4.4.2019
2. Kirjapisteet: 2+2+2+2
3. Opintojakso: Tiimioppijan matkaeväät 6p & Y-akatemian kehittäminen 2p

 

Lähdin lukemaan Thomas Eriksonin Idiootit ympärilläni kirja sarjaa, joihin kuuluvat kirjat Idiootit ympärilläni, Psykopaatit ympärilläni ja Kehnot pomot ympärilläni. Tarkoituksena oli oppia omasta ja muiden persoonista enemmän ja ymmärtää heitä paremmin ihmisinä ja työntekijöinä. Käyn jokaisen kirjan erikseen läpi siten, että kerron mitä mieltä olin kirjasta, mitä opin uutta ja mitä vien tai olen vienyt jo käytäntöön.

 

Idiootit ympärilläni

 

Aloitus kirjana lähti idiootit ympärilläni. Kirja oli erinomainen alku persoonien tutkimiselle. Disa-malli on erinomainen alku persoonatutkimukselle. Järjestelmä on tarpeeksi yksinkertainen, että epäkiinnostunut henkilö ymmärtää teorian helposti. Lyhyesti kerrottuna ihmisillä on neljä persoona piirrettä: Punainen, keltainen, vihreä ja sininen. Punainen edustaa toiminnan ihmisiä, jotka yleensä haluavat johtaa tai edetä asioissa nopeasti. Keltaiset ovat yhtä nopea toimisia kuin punaiset, mutta ovat enemmän ihmiskeskeisiä ja sosiaalisia persoonia. Vihreät ovat punaisen vastakohta. Vihreät etenevät omaan tahtiin ja tekevät työnsä rauhassa. Vihreät ovat myös hyvin ihmiskeskeisiä. Viimeisenä on sininen, joka on loogisin puoli disa-mallissa. Sininen keskistyy asioiden analysointiin ja riskien arvioimiseen. Vain 5% on yksivärisiä, 15% kolmevärisiä ja loput kaksivärisiä.

 

Ensimmäinen asia mitä opin kirjaa lukiessa oli omat värini. Olen vihersininen, jossa on vähän keltaista. Punaista minussa on hyvin vähän. Vihreä puoleni tulee esille stressitilanteissa ja mukavuuden halusta. Viihdyn parhaiten yksin kotona pelien tai leffojen ääressä. Sininen puoleni on melkein yhtä vahva kuin vihreäni. Pohdin paljon asioita ja olen hyvin vahva perustelija. Kaikessa toiminnassa minulla on looginen syy ja mietin asioita mahdollisimman monesta näkökulmasta. Keltaista minussa on hituisen ja se näkyy siinä, että haluan järjestää asioita mitkä antavat mahdollisimman monelle ihmisille uusia kokemuksia ja sitä kautta itsekin pääsen kokemaan uutta. Punaista minussa on todella vähän. Tahdon varmistaa suunnittelu vaiheessa mahdollisimman paljon ja edetä omaan tahtiin. Olen siis hyvin ihmiskeskeinen ihminen.

 

Persoonastani johtuen tarvitsen työryhmääni punaisen henkilön. Parhaassa tapauksessa punasinisen ja punakeltaisen tai keltavihreän henkilöt tiimiini. Tarvitsen ihmisiä, jotka potkivat minuun vauhtia ja sitä vasten annan ideoita ja oman työpanokseni. Olen huomannut, että omaan positiivisen aikakäsityksen ja aliarvioin paljonko mikäkin asia vaatii aikaa. Osaan hyvin suunnitella toimintaa, mutta en paljonko työteko vie aikaa.

 

Kirja auttoi myös ymmärtämään nykyisiä ja entisiä työntekijöitä. Tietyistä henkilöistä oli jäänyt pitkä muistiärsyke ja ihmetys miksi henkilö käyttäytyi tietyllä tavalla. Ymmärsin, että henkilöt edustavat yhtä väriä Disa-menetelmässä. Pystyin hyppäämään paremmin heidän saappaisiin ja näkemään miksi yhteistyömme ei sujunut niin hyvin. Uskon, että pystyn paljon vahvemmin toimimaan erilaisten persoonien kanssa.

 

Psykopaatit ympärilläni

 

Seuraavaksi siirryin lukemaan psykopaatit ympärilläni. Kirja oli muihin verrattuna heikoin. Kirja painotti liikaa osia pelotteluun siitä, että lähipiirissä on tai tulee olemaan psykopaattinen henkilö. Kirjan sai ajatuksen siitä, että henkilöt, jotka kärsivät persoonallisuushäiriöistä ovat psykopaatteja. Kirjassa oli silti hyviäkin kappaleita, jotka herättivät ajatuksia.

 

Ensimmäinen asia mihin kiinnitin huomioni oli joharin ikkuna. Neliruutuinen ikkuna, jonka kautta voi oppia, että mitä persoonapiirteitä ovat näkyviä itselleen ja muille, mitkä vain itselleen ja mitkä vain muille. Viimeiseen ikkunaan jää piirteet mitä ei itse ja muut eivät myöskään näe. Ikkuna ei ole minulle mitenkään uusi konsepti, mutta kirjassa mainittiin, että mitä enemmän jaat muille itsestäsi tietoa ja mitä enemmän muut jakavat tietoa sinusta, niin sitä isommaksi kaikille näkyvä minä kasvaa ja tuntematon pienenee. Parhaita tapoja siis oppia itsestäni uutta on olla mahdollisimman avoin ja oma itseni muille ja pyytää palautetta omalta käyttäytymiseltään muilta.

 

Toinen asia oli ymmärtää erilaista manipulointia. Miten eri disa-värit manipuloivat ja mitä erilaisia manipulointi tapoja on olemassa. Eri väreille on omat tavat manipuloida. Ylikehumisesta negatiiviseen vahvistamiseen. Vetoamista tunteisiin tai logiikkaan.

 

Eri manipulointi tapoja lukiessa tajusin miten tietyt henkilöt ovat manipuloineet minua saadakseen tiettyjä asioita läpi kauttani. Tajusin myös, miten itse olen manipuloinnit tietyissä tilanteissa. Vetoan hyvin vahvasti ihmisten tunteisiin ja logiikkaan, kun haluan jotain saada tapahtumaan. Tämä on helpottanut kanssakäymistä työyhteisössä ja jopa henkilökohtaisissa suhteissa. Pystyn suoraan kertomaan henkilöille, että mikä käyttäytyminen on epäreilua ja välttämään sitä. Samalla tiedä olla itse käyttämästä tiettyjä vaikutuksen keinoja, että keskustelu pysyisi mahdollisimman reiluna ja rakentavana. Manipulointi on yleensä huomaamatonta ja persoonaan sidottu reaktio. Siksi on tärkeää, että tunnistaa itsessään ja muissa näitä piirteitä. Tärkeä avain parempaan työyhteisöön ja terveisiin ihmissuhteisiin.

 

Kehnot pomot ympärilläni

 

Viimeisenä kirjana oli kehnot pomot ympärilläni. Käsittely aiheina oli johtaminen ja johtamisena olemista. Kirjan oli paikoitellen itseään toistava, mutta herätti myös paljon uusia ajatuksia. Kirja päästi syventymään disa-menetelmää työyhteisön näkökulmasta ja motivaation tärkeydestä.

 

Ensimmäinen aihe, josta otin kiinni oli motivaatiot. Kirjassa oli kategorisoitu erilaisia motivaatiotekijöitä, jotka ovat teoreettinen motivaatio – tiedon ja totuuden halu, käytännöllis – taloudellinen motivaatio – käytännöllisen hyödyn ja käyttökelpoisuuden halu, esteettinen motivaatio – tasapainon ja harmonian halu, sosiaalinen motivaatio – toisten auttamisen halu, yksilöllinen motivaatio – henkilökohtaisen menestyksen halu, traditionaalinen motivaatio – elämän tarkoituksen etsimisen halu. Motivaatio tekijät jaetaan heikkoon tai vahvaan motivaation ja ihmisellä on ainakin kaksi vahvaa motivaatio tekijää.

 

Omat vahvat motivaatio tekijät ovat teoreettinen, käytännöllis – taloudellinen ja esteettinen. Etsin koko ajan tietoa asioista mitkä kiinnostavat minua. Googletan aiheista ja etsin aiheeseen liittyviä videoita ja kirjallisuutta. Haluan myös tietää eri näkökulmat aiheista. Sijoitan myös rahaa tavaroihin mitkä helpottavat omaa elämääni mahdollisimman paljon. Oli tavara sitten elektroniikkaa, huonekaluja tai keittiövälineitä. Olen myös todella ylpeä omaisuudestani ja mielelläni esittelen niitä muille. Kaiken tämän lisäksi haluan kokea mahdollisimman paljon. Etsin uusia kokemuksia ja näkökulmia elämääni. Etsin elokuvista, peleistä ja musiikista uusia yksityiskohtia, että saisin sitä kautta uutta kokemusta. En esimerkiksi valokuvaa mitään missä käyn, koska haluan kokea asian uudestaan paikan päällä, enkä kuvien kautta. Näistä syistä en pysty tekemään samaa työtehtävää toistona, vaan kaipaan nopeasti vaihtelua. Myös syy miksi tahdon saada rahaa on, että voin ostaa itselleni uusia kokemuksia ja elämää entistä helpottavimpia tekijöitä.

 

Kirjassa puhutaan myös siitä, miten mukautamme käyttäytymistä töissä. Olen kotona paljon vihreämpi mitä olen töissä. Työ olosuhteissa keltainen ja sininen piirteeni vahvistuu paljon enemmän. Minusta tulee paljon sosiaalisempi ja asia keskeisempi samaan aikaan. Tämä on yksi syy sille, miksi olen hyvin väsynyt työpäivän jälkeen. Ekstrovertti puoleni kasvaa töissä ja olen asia keskeisempi, kun kotipuolella olen ihmiskeskeinen introvertti.  On tärkeää, että etsin heti tasapainoa kotiminän ja työminän välille.

 

Työpersoonani lisäksi kirja laittoi pohtimaan johtamista. Olen johtajana hyvin sinivihreä. Suunnittelen tarkasti mitä asioissa edetään ja olen mukava kaikille. Annan muiden luoda vapaasti ja pohdin heidän kautta yhdessä mikä olisi tilanteissa paras loppu tulos. Tämä on myös heikkouteni, koska en ole niin hyvä vaatimaan tehokkaampaa työpanosta tai suunnittelen asioita liian pitkään. Minun pitää keskittyä hyvin paljon omien heikkouksieni keittämiseen tai tarvitsen apukäden, joka hoitaa työtä punaisena tai keltaisena.

 

Johtaja roolissa valaisevinta oli ymmärtää se, että hyvä johtaja rakentaa työtiimin, jota ei tarvitse johtaa. Tämä tarkoittaa sitä, että johtaja osaa motivoida oikein alaistaan, antaa heille oikeat työvälineet työtehtävää varten ja työtehtävät mietitään persoonaan ja motivaatio tehtävien mukaan. Kun tiimi toimii omatoimisesti, on tärkeä pitää seurantaa yllä ja antaa jatkuvaa palautetta.

 

Muu hyvä pointti kirjassa oli viestinnän tärkeys. Hyvää johtamiseen kuuluu selvä viestintä ja nykymaailmassa ongelma on viestinnän paljon. Saamme liian paljon turhaa infoa ja tärkeä tieto jää sen alle. Viestinnän määrä pitää osata säännöstellä, niin että tarpeellinen tieto menee oikeille ihmisille ja vielä parempi on, jos viestin pystyy räätälöimään persoona kohtaisesti.

 

Mitä käytäntöön?

 

Kirjojen tärkein pointti on, että meidän täytyy oppia mahdollisimman paljon itsestämme ja muista. Ymmärrys siitä kuka on erittäin tärkeää. Silloin pystyy suuntaamaan itsensä tehtäviin mitkä tuottavat mahdollisimman vähän stressiä, motivoivat meitä parhaiten ja pystymme kehittämään omia heikkouksiamme ja vahvuuksiamme. On myös tärkeä oppia tunnistamaan muiden persoonallisuus piirteet ja motivaatiot. Se auttaa kansakäymistä ja toisen näkökulman ymmärtämistä. Jos persoonamme ja motivaatiomme ovat täysin näkyvissä toisillemme, niin ristiriidat ja vääränlainen viestintä vähenee

 

Käytäntöön otan tästä muiden persoonien jatkuvan arvioinnin. Disa-mallilla arvioin mahdollisimman pian millainen henkilö on kyseessä ja mukaudun jonkun verran persoonatyypin mukaan. Työssä yritin ymmärtää ihmisten motivaatioita ja auttaa heitä suuntautumaan oikeille työtehtäville. Kaiken tämän takana on palautteen saaminen ja antaminen. Minun pitää itse pyytää muilta jatkuvasti palautetta ja myös antaa sitä muille. Palautteen antamisesta pitää luoda normaali käytäntö tiimissä.

 

Minun pitää myös parantaa omia heikkouksiani. Suunnitteluun jämähtäminen pitää välttää tiimin parissa. Joko toteutan suunnittelua yksin tai pienemmässä tiimissä, joten prosessi on nopeampi. Minun pitää myös olla paljon kannustavampi tiiminjäsen. Minun pitää näyttää käytännön esimerkkiä muille, että se motivoi muita eteenpäin.

 

Tahdon myös oppia lisää itsestäni ja siitä, miten ihmiset toimivat. Minun pitää lukea lisää persoonallisuudesta. Kirjallisuuden pitää olla syvempää mitä disa-malli antaa. Disa-malli on erinomainen ensimmäinen askel persoonatieteelle, mutta se liian yksinkertainen yksinään. Se ei käsittele eroja kulttuurin, iän tai sukupuolen puolesta. Tärkeää on hakea mahdollisimman laajasti tietoa aiheista ja jutella aiheesta muiden kanssa. Avoin keskustelu on tärkeä tekijä ja sitä tärkempi on palautteen saaminen.