Sound design for dummies

Pro tools for Dummies oli kirja, jonka jälkeen minulla ei ollut tyhmä olo. Pitkään olen tuntenut, että minulla puuttuu jotain oleellista tietoa äänen miksauksesta tai ylipäätään Pro Toolsin käytöstä. Ei tunnu enää.

1. Kirjoitettu: 23.06.2020
2. Kirjapisteet: 2+3
3. Kirja: Maiseman äänittäminen & Pro Tools for Dummies
4. Kirjoittajat: Ari Koivumäki & Jeff Strong
5. Opintojakso: Markkinointi & Johtajuus

 

Pro tools for dummies oli kirja, jonka jälkeen minulla ei ollut tyhmä olo. Pitkään olen tuntenut, että minulla puuttuu jotain oleellista tietoa äänen miksauksesta tai ylipäätään Pro Toolsin käytöstä. Ei tunnu enää. Tiedän osaavani asioita ja nyt tiedän vielä tarkemmin. Kiitos tälle kirjalle.

 

Uusia asioita joita opin kirjasta oli kaikkien plugareiden jokaisen säätönupin tarkoituksen. Tämän kautta tulen säästämään huomattavasti aikaa, koska enään minun ei tarvitse availla säätöjen vaikutusta. Tiedän matemaattisesti miten plugarit toimii ja sitä kautta tiedän paremmin kuinka paljon on tarpeeksi korjausta ja milloin menee yli. 

 

Olin myös pitkään siinä uskossa, että minun pitäisi ostaa uusia plugareita, että tulisin paremmaksi äänen miksaajaksi, mutta se on ollut osittain harhaluulo. Pro Toolsin perusplugarit ovat erinomaisia ja pystyy lähes kaikkeen mitä hakee äänenmuokkaukselta. Tietyistä maksullisista plugareista olisi ajan säästön kannalta järkevyyttä, kuten kaiunpoistoon tai kohinan siivoamiseen löytyy helpompia tapoja. Eivät silti ole pakollisia.

 

Ainoa harmillinen asia tämän tyyppisissä kirjoissa on se, että lähes kaikki nämä kirjat ovat tehty musiikin miksaukselle. Teen äänillä kaikkea muuta paitsi musiikkia. Kaikkia oppimaa pitää osata adaptoida, joka on välillä haastavaa. Vielä joutuu paljon käyttämään YouTubea ja foorumeita tiedon etsimiseen, kun oikeanlaista kirjallisuutta ei ole vielä.

 

Luin myös samalla kirjan Maiseman äänittäminen – väitöskirjan. Kyseinen kirja sai tajuamaan, miten kulttuurisidonnaisia meidän ympäristön äänet ovat. Hyvä vertaus on kaupungin keskellä oleva puhe. Suomalaisessa ympäristössä suomalaiset puhuvat hyvin rauhallisesti ja hiljaa. Emme halua häiritä muita ihmisiä ympärillä ja pidämme keskustelumme omina asioinamme. Tämä verrattuna amerikkalaiseen puhekulttuuriin, joka on äänekästä, huomiota vetävää ja pontevaa. Tätä kautta äänisuunnittelijana ymmärtää tärkeyden sille, että menee oikeisiin ympäristöihin kuuntelemaan ja sitä kautta tuo kulttuuria teoksiin. Samanlailla kuin käsikirjoittaja menee aistimaan ympäristöjään käsikirjoitusta varten.

 

Toinen mistä kirja puhui oli singaalien päällekäynti. Kaikki äänet soivat tietyillä taajuuksilla. Matalilla ja korkeilla. Joten jos kaksi ääntä soi samaan aikaan, niin kuulija kuulee ja keskittyy vain toiseen niistä. Tämä on omissa töissäni isoin asia, johon minun täytyy panostaa. Jos tietäisin valmiiksi mikä ääni dominoi missäkin kohtauksessa, niin säästäisin aikaa näiden äänien miksauksessa. Todennäköisesti nämä ovat asioita joita opin vain tekemällä.

 

Avoimeksi kysymykseksi jää, että mistä löydän uutta tietoa. Tekemällä oppii aina lisää, mutta siinä on riski. Väärin opittu rutiini, on vaikea muuttaa. YouTube ja foorumit auttavat tilannekohtaisesti, mutta vain ongelmia kohdatessa. Äänistä tarvittaisiin enemmän kirjallisuutta.