Tulevaisuuden lukujärjestys

Tulevaisuuden lukujärjestys

Päivämäärä: 31.8.2020

Esseen kirjoittaja: Tomi Varis

Kirjapisteet: 3

Kirjan nimi: Tulevaisuuden lukujärjestys

Kirjoittaja: Perttu Pölönen

Opintojakso: Tapahtumatuotantoprojekti

 

 

Pölönen kertoo tulevaisuuden taidoista. Taidoista, joiden merkitys kasvaa tulevaisuuden työmarkkinoilla. Hän kertoo siitä, kun digitaalisuus ja tekoäly tulee väistämättä syrjäyttämään ihmisen tietyiltä työtehtäviltä Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tekoälyä kannattaisi pelätä, päinvastoin se tulee helpottamaan ihmisten työtä merkittävästi ja samalla pystymme suuntaamaan voimavaramme esimerkiksi luovuuteen ja työhyvinvointiin.  Tulevaisuudessa taidot opitaan parhaiten kokeilemalla, virheiden ja onnistumisten kautta. Ihmisen ei tarvitse muistaa vaikeita ja monimutkaisia asioista, koska nykyaika on mahdollistanut tiedon saannin sekunneista, kunhan viereltäsi löytyy toimiva nettiyhteys ja älylaite. Tärkeintä on kehittää taitoja, joita tarvitsemme läpi elämän.

Robotiikka tulee tulevaisuudessa vain lisääntymään työpaikoilla ja tulee sitä kautta korvaamaan yhä enemmän suoritettavaa osaa työstä. Robotiikalla on kuitenkin heikkous ja on se, että niillä ei ole tunteita ja ne eivät ole kovin luovia. Tämä taas johtaa siihen, että tunneperäiselle ajattelulle ja luovalle tekemiselle on tarvetta tulevaisuudessa entistä enemmän. Siksi on tärkeää opettaa lapsille seuraavia taitoja kuten musiikki, kuvataide, rohkeus, oma-aloitteisuus, empatiakyky ja ongelmanratkaisukykyä. Näistä varsinkin jälkimmäinen ongelmanratkaisukyky on kovaa valuutta. Tulevaisuudessa häämöttää ennennäkemättömät haasteet, jolloin hyvät ideat ovat tarpeen. Monet ohjelmistot ja laitteet vanhentuvat ja se merkitsee meille sen, että meidän tulee sopeutua ja omaksua tietoa ennennäkemättömään tahtiin. Tämä työ on pääsääntöisesti ongelmanratkaisua, siksi tätä taitoa on hyvä opettaa jo pienestä pitäen. Perttu kertoo, että jos jokin työ säilyy, niin se on luova ongelmanratkaisija. Tärkeintä on tässä muistaa se että ongelmia harvemmin ratkaistaan kuplan sisältä, jolloin tarvitaan ihmisiä jotka ajattelevat eritavoin ja käyttää mahdollisimman paljon ristipölytystä, jotta pystymme ratkaisemaan suuremmatkin haasteet.

 

Tiimiyrittäjyys

Perttu muistuttaa kirjassaan, että yrittäjyys on enemmänkin ajattelutapa ja se vaatii oma-aloitteisuutta, vastuunkantoa ja itsensä johtamista. Yrittäjyydessä idea on ensiksi ongelman identifiointi, visioin luominen, sen ratkaiseminen ja suunnitelman toteutus yksin tai vaikka pienen tiimin voimin. Siksi se on yksi tärkeimmistä tulevaisuuden taidoista. Tarvitsemme ihmisiä, jotka ovat valmiita yhteistyöhön muiden kanssa. Jokaisessa meissä on hieman yrittäjä asennetta, joten sen kehittäminen varhaisemmassa vaiheessa ei ole millään tavalla huono idea. On todennäköistä, että tulevaisuuden työelämä tulee pirstaloitumaan. Siksi osaamisen päivittäminen vaatii yrittäjähenkisyyttä.

 

Pohdinta

Kirjan tulevaisuuden taidoista oli mukavaa luettavaa, koska taidot mitä Perttu kirjassaan nostaa ylös ovat itsellä tärkeintä työkaluja jokapäiväisessä tekemisessä. Siksi on todella kummaa, että meille opetettiin aivan muuta peruskoulussa. Onneksi y-akatemiassa näitä kyseisiä taitoja on tullut harjoiteltua.

Kirjan lukiessa mieleen tulee Taitaja 2019 kahvilaprojekti.  Tässä projektissa tarvitsemme esimerkiksi tiimityöskentelytaitoja, ongelmanratkaisua, oma-aloitteellisuutta ja luovuutta. Tiimimme muodostui kahdesta eri osuuskunnasta ja meitä oli projektissa yli 10 osallistujaa. Työskennellessä tiimissä meillä oli selvät vastuualueet. Ja onnistuimme mielestämme hyvin kommunikoimaan keskenämme. Oma vastuu oli budjetin suunnittelu ja toteutus, Olin myös rakentamassa kahvilapaikkaa sekä suorittamassa kahvilavuoroja. Luovuutta käytin heti budjetin suunnitellussa hyväksi, kun tein täysin omanäköisen budjettilaskelma kaavion. Jälkiviisaana voi sanoa, että olisi voinut hieman ottaa mallia jo hyviksi todetuista malleista. Budjetti oli kuitenkin onnistunut ja myyntivoitto oli nelinumeroinen, joihin olimme tyytyväisiä.

Luovuus paistoi myös meidän kahvilamme ilmeessä, kun teimme mm. vanhoista kuormalavoista, maalaten ne valkoiseksi istuma paikkoja, pöytiä sekä aidan kahvilan ympärille. Se oli jotain hienoa ja omaperäistä, josta asiakkaamme tykkäsivät.  Oma-aloitteisuus ja kekseliäisyys tuli mainiosti esille mm. siinä, kun myimme tuotteita viimeisen kahvilan aukiolojen aikana kävellen ympäri Taitaja 2019 aluetta kätevästi kortinlukijan avulla. Se oli yksi syy siihen, miksi saimme hävikin todella pieneksi kahvilatuotteiden osalta, mikä oli meistä äärimmäisen hyvä asia. Projektin aikana oli hienoa huomata se, kuinka asiat menivät aina parhaiten päin, kun muistimme pitää hauskaa ja luotimme toisiimme. Vaikka emme osanneetkaan kaikkia asioita niin kysymällä muilta, jakamalla tietoa avoimesti sekä etsimällä tietoa kirjoista ja internetistä pystyimme luomaan asioita, jotka aluksi tuntuivat hankalilta.