Viisi toimintahäiriötä tiimissä kertoo DecisionTechista, joka on Yhdysvaltalainen teknologiayritys jolla on kaikki edellytykset olla oman alansa markkinajohtaja. DecisionTechiin palkataan kuitenkin uusi toimitusjohtaja, jonka saapuminen yritykseen aiheuttaa muissa epäluuloisuutta muun muassa puutteellisten teknologiataitojen takia. Uusi toimitusjohtaja kuitenkin tiesi että yrityksen menestymisen kannalta hänen puutteelliset taitonsa eivät ole olennaisia, sillä toimivan organisaation perustana on erinomainen tiimi.
Ensimmäiset haasteet toimitusjohtajalle tulee kun hän tapaa uudet alaisensa, eli DecisionTechin johtoryhmän. Johtoryhmään kuuluu seitsemän jäsentä, jotka ovat kaikki hyvin erilaisia persoonia. Yksi jäsenistä haluaa koko ajan miellyttää kaikkia, toinen taas on vauhdikas ja äänekäs brändääjä, kolmas taas poissaoleva taitelijasielu. Eräs jäsenistä on tittelillä “operatiivinen johtaja”, mutta käytännössä hän vain haeskelee juttuseuraa kierrellen ympäri eri yksiköitä pitääkseen yllä hyvää ilmapiiriä. Käytännössä hän vain toimii tehottomasti ja yrittää peitellä todellisuutta toimillaan. Todellisuudessa asiat voisi olla paljon paremmin ja yritys voisi menestyä. ”Jos kaikki organisaation ihmiset saisi puhaltamaan yhteen hiileen, olisi mahdollista hallita mitä tahansa alaa millä tahansa markkinoilla mitä tahansa kilpailua vastaan milloin tahansa.”
Kaikki edellämainitut henkilöt ovat varmasti työpaikalla “hyviä tyyppejä”, mutta silti firman asiat junnaavat paikallaan eikä palavereissa saada tehtyä päätöksiä ja samalla DecisionTechin ero pahimpaan kilpailijaan kasvaa entisestään kilpailijan eduksi. Toimitusjohtaja alkaa miettiä tiiminsä potentiaalia ja sen todellista toiminta-astetta.
Kirja alkaa käsittelemään haasteita ja tiimin toimintahäiriöitä, joita kirjan mukaan on viisi: luottamuspula, konfliktien pelko, sitoutumisen puute, vastuun välttely sekä tulosten huomiotta jättäminen.
1.Luottamuspula ( Absence of trust)
Luottamus on kaiken perusta tiimityöskentelyssä. Se on perusta myös sille että tiiminjäsenten välinen keskustelu on avointa ja terveellä pohjalla. Keskusteluyhteys on tärkeä, ehkä jopa tärkein, osa tiimiä. Jäsenten välillä tulee olla luottamus muuhun tiimiin, jotta kaikista pienimmätkin asiat ja ongelmat on kivutonta tuoda esille. Jos tiimin sisällä ei vallitse keskinäinen luottamus, voi olla vaikeaa tuoda esille pieniäkin ongelmakohtia, jolloin tiimiin voi muodostua ilmapiiri, jossa vakavista aiheista on lähes mahdotonta keskustella.
2.Konfliktien pelko (Freat of conflict)
Kirjassa konfliktien pelolla tarkoitetaan sitä ettei tiimin jäsenet luota tarpeeksi toisiinsa, jolloin rakentavaa positiivista konfliktia ei synny. Tiimissä ajatellaan siis että kaikki on hyvin vaikkei oikeasti ole. Kirjassa puhutaan keinotekoisesta sopusoinnusta.
Tiimin pelätessä tervettä ja positiviista konfliktia he samalla luovat ympäristön, jossa henkilökohtaiset hyökkäykset ja selän takana puhuminen menestyvät. Samalla tiimi jättää huomioimatta aiheet, jotka nostavat esiin voimakkaita tunteita ja ovat siten elintärkeitä
tiimin menestyksen kannalta. Kun tiimi taas on valmis kohtaamaan konflikteja, todelliset ongelmat ratkotaan nopeasti ja tiimiläiset pystyvät tuomaan esille ajatuksiaan pelkäämättä muiden reaktioita.
3.Sitoutumisen puute ( Lack of commitment)
Jokaisen tiimin jäsenen on oltava valmiita sitoutumaan päätöksiin tai suunnitelmiin, jotta jokainen jäsen saadaan uskomaan oikeasti niihin. Kirjan mukaan tiimin jäsenet eivät tule aidosti mukaan toimintaan, jolleivat he koe tulleensa kuulluksi tai pääse ilmaisemaan aidosti mielipiteitään.
Kun tiimi ei ole sitoutunut se luo epätietoisuutta tiimin suunnasta ja prioriteeteista. Lisäksi se lisää luottamuspulaa omaan tekemiseen ja kasvattaa epäonnistumisen pelkoa. Tiimin ollessa sitoutunut se luo selkeyttä suunnan ja prioriteettien ympärille ja keskittää koko tiimin yhteisten tehtävien ympärille.
4.Vastuun välttely (Avoidance of accountability)
Tiimioppimisessa vastuu omasta toiminnasta on jokaisella itsellään, mutta jokaisella on vastuu myös tiimin oppimisesta ja kehittymisestä. Kirjassa mainitaan että jokaisen tiimin jäsenen tulee vaatia toisia kertomaan mitä on tekemässä ja mihin käyttää aikansa.
Kun tiimi ottaa vastuun tekemisistään ja pitää jokaisen jäsenen vastuullisena, se toimii terveemmin ja tehokkaammin. Samalla tiimi varmistaa että huonommin suoriutuneet tuntevat painetta parantaa ja tiimi kykenee havaitsemaan potentiaaliset ongelmat nopeammin kyseenalaistamalla toisen lähestymistavan epäröimättä.
Toisaalta jos tiimissä ei oteta vastuuta tiimi luo jännitteitä jäsenten välille, joilla on erilaiset mittarit suoriutumiseen. Se myös rohkaisee keskinkertaisuuteen ja laittaa kaiken kurin ja järjestyksen pitämisen tiimin johtajan harteille.
5. Tulosten huomiotta jättäminen ( Innattention to results)
Jos teet finaalissa kolme maalia, mutta silti häviätte joukkueena, oletko onnistunut? Viides toimintahäiriö syntyy kun tiimin jäsenet tavoittelevat yksilöllistä huomiota ja tunnustusta tiimin tuloksen kustannuksella. Tiimin tulos jää pimentoon omien tulosten himossa.
Tiimi joka sivuuttaa saamansa tulokset rohkaisee jäseniä keskittymään vain henkilökohtaisiin tavoitteisiinsa, jolloin tiimin kehitys ja menestys pysähtyy. Toisaalta tiimi joka keskittyy yhteisiin tavoitteisiin hyötyy tiimin jäsenistä, jotka laittavat tiimin menestyksen henkilökohtaisen menestyksen edelle. Yhteisiin tavoitteisiin keskittyvä tiimi myös nauttii menestyksestä ja kärsii epäonnistumisista nopeasti.
Lencionin Viisi toimintahäiriötä on opettava teos tiimityöstä ja sen haasteista. Kirjassa on monia hyviä pointteja, joista tulee varmasti otettua oppia tulevaan.