1 Johdanto
Kirja pureutuu suoraan puhumattomuuden ytimeen mikä etenkin meidän suomalaisten keskuudessa vallitsee ja periytyy geeneissä eteenpäin. Itse ja varmasti moni muukin pystyy samaistumaan kirjassa annettuihin konkreettisiin esimerkkeihin. Näihin tilanteisiin kirjoittaja antaa myös hyviä toimintamalleja, joista jokainen lukija voi muokata oman näköisensä. Kirja on lukemisen arvoinen jokaiselle ihmiselle, sillä ikinä ei voi osata kommunikoida ihmisten kanssa liian hyvin. Avoimesti asioista puhuminen ja palautteen antaminen sekä vastaanottaminen, oli se sitten positiivista tai negatiivista, on tärkeä taito hyvän hengen ylläpitämisessä.
2 Ymmärsinkö oikein?
”Se harjoittuu mitä harjoittaa” tuo termi jäi ikuisesti mieleeni ensimmäisestä lukemastani koulukirjasta fysioterapeutin opinnoissa. Mitä enemmän asiaa ajattelee niin lausehan pitää täysin paikkaansa. Eihän meistä kukaan oppinut kävelemään tai käyttämään haarukkaa ilman harjoittelua ja epäonnistumista. Samaan asiaan voit törmätä autokaupassa, kuinka myyjä osaa vuosien työkokemuksella puhua uskottavasti ja juuri oikeilla sanoilla, jotta poistut liikkeen pihasta uudella nahkantuoksuisella ajoneuvolla lisävarustepaketin ja suksiboxin kanssa. Kaikki tämä toimii samalla tavalla palautteen antamisessa kumppanille, työkaverille tai pomolle. Alussa moni kokee olonsa todella kiusaantuneeksi antaessaan palautetta, kun ei tiedä mihin järjestykseen sanat kannattaisi laittaa ja minkälainen vastapuolen reaktio on. Tämän vuoksi moni tärkeä asia jää sanomatta ja tilanteesta riippumatta lähes aina joku jää ”pahalle päälle”. Menestyvä työntekijä ei ikinä saa sanallista palautetta pomolta ja kokee työpanoksensa olevan merkityksetön tai tyytymätön työntekijä ei uskalla kertoa työn sisältämistä epäkohdista esimiehelle ja jatkaa työntekoa tyytymättömänä.
Kirjassa mainittu viite kirjaan 5 second rule – Mell Robbins, jossa käydään viiden sekunnin sääntö perinpohjaisesti läpi. Lyhyesti kuitenkin kyseessä on toimintamalli, jossa ihmisen tulee toimia/liikkua viiden sekunnin sisällä tulleen idean/tunteen jälkeen ennen kuin aivot tuhoavat tuon ajatuksen. Tämä sama sääntö toimii hyvänä käskynä kertoa mielipiteensä mutta antaa myös aikaa miettiä hetken ennen kuin sanoo sanottavansa, miten sattuu. Saman kaltaisten itsensä pakottamissääntöjen avulla yleensä asioista vaikeneva henkilö joutuu puhumaan ja asiat tulevat sanotuksi. Väärin ymmärryksiä tulee varmasti jossain vaiheessa niin puhujalle kuin kuulijallekin mutta kun asia on kuitenkin sanottu ensin ketään loukkaamatta, voi asian epäselvyyttä tarkentaa yksinkertaisilla kysymyksillä.
Palautteen saaminen on ehdottoman tärkeää jokaiselle ihmiselle. Palautteen ansiosta voimme muokata omaa toimintaamme ja kehittyä. Ilman palautetta on vaikea tietää, miten tehtävistä suoriutuu. Kivijalkakaupan nuori innokas myyjä rikkoo joka kuukausi edellisen myyntiennätyksensä ja esimies tiedostaa tämän mutta ei osaa antaa työntekijälle ansaittua positiivista palautetta. Näin työntekijä kokee tarvitsevansa tehdä taas parempi myyntiennätys, jotta esimies huomaisi hänen työnjälkensä. Pahimmassa tapauksessa työntekijä pala loppuun ja irtisanoutuu yrityksestä, kun tämän olisi voitu välttää esimiehen sanomalla työntekijälle yksinkertaisen kehun; Teet todella hienoa työtä ja minä arvostan sitä. En koskaan ole saanut edellisistä työpaikoista esimieheltä suullista palautetta työnlaadustani, vaikka mielestäni tein työt hyvin. Työsuhteen päättyessä (oma-aloitteisesti) oli työtodistuskirjeessä ”…suoriutui työtehtävistään esimerkillisesti…”, ei paljoa tuossa vaiheessa nuo sanat mieltä lämmittänyt.
3 Yhteenveto
”give more than you get”, hyvä muistisääntö palautteen antamiseen ja sen vastaanottamiseen. Kirja muistutti, kuinka tärkeää on puhua avoimesti ja antaa/saada palautetta. Pienet asiat kuten kumppanille kiitos roskien viemisestä tai työntekijälle rohkaiseva palaute hyvin hoidetusta asiakastapaamisesta, parantavat henkilöiden välistä ihmissuhdetta ja tekee keskustelusta avoimempaa. Rakentavan palautteen antaminen esimiehelle kehnosti johdetusta kokouksesta auttaa esimiestä parantamaan toimintaa ja olemaan innostavampi. Harva meistä kuitenkaan haluaa tahallaan tehdä toisen elämästä kurjempaa.