5 myyttiä ravinnosta

1. 5 myyttiä ravinnosta
2. 29.6.20
3. Esseen kirjoittaja: Tuukka Pennanen
4. Kirjapisteet: 3
5. Kirja: Liikuntaravitsemus – tehoa, tuloksia ja terveyttä ruuasta
6. Kirjan kirjoittaja: Olli Ilander
7. Kategoria/Opintojakso: 9. YPK:n ulkopuoliset / työharjoittelu

 

Tässä esseessä esittelen viisi myyttiä ravitsemuksesta, jotka Ilanderin teoksessa kumotaan kokonaistutkimusnäytön pohjalta. Kirjassa on hyvin laajasti ravinnon eri osa-alueet erityisesti urheilijan ja kuntoliikkujan näkökulmasta, mutta keskityn tässä esseessä vain näihin viiteen myyttiin. Kirjaa suosittelisin kaikille liikunta-, terveys- ja hyvinvointialalla toimiville ja ravitsemuksesta kiinnostuneille.

 

1. Luomuruoka ei ole tavanomaisin menetelmin tuotettua ruokaa terveellisempää

 

Ainakaan toistaiseksi tutkimuksissa ei ole löydetty selvää näyttöä luomuruuan terveellisyydestä tavanomaisin menetelmin tuotettuun ruokaan verrattaessa. Luomuruoka mielletään usein tavanomaisesti tuotettua ruokaa huomattavasti ravinteikkaammaksi ja tavanomaista ruokaa jopa ravintoaineköyhäksi. Todellisuudessa erot ovat hyvin pieniä eikä luomu ole tae paremmista ravintoarvoista. Tuotantotapaa enemmän ruuan ravintoarvoon vaikuttaa esimerkiksi ilmasto, kasvupaikka, varastointiolosuhteet ja –aika. Väitteet luomuruuan paremmasta maukkaudesta ei myöskään ole takeita sokkotutkimuksien perusteella, joissa luomuruokaa maistaneet henkilöt eivät antaneet johdonmukaisesti parempia arvioita luomutuotteille. Luomuruuan terveellisyys vaikuttaa perustuvan lähinnä arvoihin, tunteisiin ja mielikuviin tieteellisen näytön sijaan.

 

2. Nitriittipitoisten kasvisten hyödyt ovat haittoja suuremmat

 

Monet juurekset ja lehtivihannekset kuten punajuuri, pinaatti ja rucola sisältävät runsaasti nitraattia. Nitraatti ei ole vaarallista, mutta osa siitä muuttuu elimistössä nitriitiksi ja N-nitrosoamiineiksi, jotka ovat teoriassa haitallisia terveydelle. On epäilty että N-nitrosoamiinit lisäisivät joidenkin syöpien, tyypin 2 diabeteksen ja sepelvaltimotaudin riskiä. Nitraattipitoisten kasvisten syömisen haitoista käytännössä ei kuitenkaan ole näyttöä. Erilaiset kansainväliset terveysjärjestöt suosittelevatkin nitraattipitoisten kasvisten syömistä, sillä niiden hyödyt ovat haittoja suuremmat. Kasvikset sisältävät runsaasti antioksidantteja, jotka vähentävät nitraatin muuttumista edellä mainituiksi haitallisiksi aineiksi elimistössä. Nitraatilla voi tutkimusten mukaan olla jopa terveyttä edistäviä vaikutuksia. Nitraatti muuttuu elimistössä osittain typpioksidiksi, jolla on mm. verisuonia laajentava ja verenpainetta alentava vaikutus. Pienten lasten ei kuitenkaan tule syödä nitraattipitoisia kasviksia ollenkaan. Ensisijaisesti tulisi välttää lihajalosteita joihin on lisätty kalium- tai natriumnitriittiä.

 

3. Hedelmien sokeri ei ole vaarallista

 

Hedelmien ja marjojen päivittäisestä syömisestä muodostuva matala tai kohtalainen fruktoosimäärä ei aiheuta aineenvaihdunnallisia terveyshaittoja tai vaikuta kehonpainoon huonolla tavalla. Elintarvikkeisiin lisätty sokeri ja fruktoosi puolestaan voivat olla terveydelle haitallisia runsaasti nautittuna. Hedelmien lisääminen ruokavalioon edistää painonlaskua ja ovat osa terveellistä ruokavaliota. Hedelmien karsimisesta ei ole tutkimusten mukaan hyötyä diabetespotilaiden painonlaskussa, vyötärönympäryksen pienentämisessä eikä verensokerinhallinnassa. Kohtuutta voi pitää hedelmienkin syönnissä järkevänä nyrkkisääntönä. Myöskään hedelmien ja vihannesten torjunta-ainejäämistä ei ole merkittävää riskiä terveydelle. Hedelmien, vihannesten ja kasvisten terveyshyödyt ylittävät torjunta-ainejäämien haitat moninkertaisesti.

 

4. Maito ei aiheuta tulehdusta

 

Päinvastoin maidossa on hyödyllisiä yhdisteitä kuten kasvutekijöitä (IGF-1) ja proteiineja, joiden vaikutukset ovat tulehdusta vähentäviä. Kun maidon proteiinit pilkkoutuvat hapatusprosessissa maitohappobakteerien vaikutuksesta tai entsyymien toimesta ruuansulatuskanavassa, syntyy bioaktiivisia peptidejä (pieniä proteiineja) ja muita yhdisteitä, jotka edistävät terveyttä. Maitotuotteet ovat myös mitä parhaimpia D-vitamiinin, kalsiumin, kaliumin, magnesiumin ja fosforin lähteitä. Maidon kivennäisaineilla on luustoa vahvistavia ja verenpainetta alentavia vaikutuksia. Maidon proteiinista noin 80 % on kaseiinia ja noin 20 % heraproteiinia. Heran runsaalla kysteiini-aminohappopitoisuudella voi olla elimistön antioksidanttipuolustusta tehostavia vaikutuksia.

 

5. Kahvin juonti ei kuivata elimistöä

 

Kun kahvia tai kofeiinia kulutetaan kohtuullisesti (<6 kuppia päivässä), sillä ei ole virtsaneritystä lisääviä vaikutuksia tavalliseen veteen verrattuna. Kohtuullisella kahvin juonnilla ei siis ole diureettista vaikutusta. Kahvin juominen ei kuivata kehoa eikä sillä ole liikunnan yhteydessä vaikutuksia nesteen jakautumiseen solun sisä- tai ulko-osiin. Jotta kahvilla olisi kehoa kuivattavia vaikutuksia, täytyisi kofeiinia nauttia kerralla yli 500mg eli yli neljä kuppia kahvia. Kuivattava vaikutus korostuu lähinnä kofeiiniin tottumattomilla henkilöillä. Runsaan kofeiinin nauttimiseen liittyy toki haittoja ja osa niistä on vain uskomuksia. Kofeiinin käyttö ei esimerkiksi altista rytmihäiriöille vaan säännöllisellä ja kohtuullisella käytöllä on niitä ehkäisevä vaikutus. Kofeiini voi kiihdyttää leposykettä hetkellisesti, mutta ei laukaise rytmihäiriöitä edes niillä henkilöillä, jotka jo kärsivät niistä. Energiajuomien vaikutuksista sydänterveyteen ei ole tiedossa, joten niiden säännöllistä käyttöä on varsin viisasta välttää. Kofeiini voi aiheuttaa oireilua kofeiiniyliherkille henkilöille, häiritä yöunta, lisätä vatsaoireita yms.