- Esseen nimi: Hyvä ryhmä,toimiva tiimi
- Kirjoituspäivämäärä 4.5.2019
- Esseen kirjoittaja: Joose Homanen
- Kirjapistemäärä: 1
- Kirja: Hyvä ryhmä, toimiva tiimi
- Kirjoittajat: Minna Rasila& Maria Pitkonen
- Opintojakso: Tiimiyrittäjyys
Minna Rasilan ja Maria Pitkosen kirjoittama Hyvä ryhmä, toimiva tiimi– kirja käsittelee tiimin vaiheita ja niihin liittyviä erilaisia piirteitä. Käsittelimme jokin aika sitten Riihessä tiimimme kanssa vastuuta tiimissä ja samalla puhuimme tiimin vaiheista, joten tämä kirja valikoitui käteeni Akatemian kirjahyllystä. Aluksi epäilin kirjaa, sillä se oli vain muutaman kymmentä sivua pitkä, joten eihän siinä voi olla mitään maailmaa mullistavaa asiaa, eihän..?
Tiimi on joukko ihmisiä, jotka työskentelevät saavuttaakseen yhdessä yhteisen tavoitteen. Meidän tapauksessa tavoite voisi esimerkiksi olla valmistuminen Y-akatemiasta, tai terveen yritystoiminnan luominen ja kehittäminen, sekä tietenkin uuden oppiminen. Tiimi on varmasti käsitteenä tuttu kaikille akatemialaisille ympäri suomen, mutta mitä ne tiimin vaiheet oikein ovat?
Ensimmäinen tiimin vaihe kirjan mukaan on muodostumisvaihe. Tässä vaiheessa tiimin jäsenet ovat vielä melko tuntemattomia toisilleen, eikä ryhmä ole vielä yhtenäinen. Tiimin toimintaa katsotaan vain omien tavoitteiden kautta, eikä ns. “isoa kuvaa” ajatella käytännössä ollenkaan.
Ryhmän johtaja on alussa tärkeässä ja keskeisessä asemassa, sillä hänen odotetaan vievän ryhmää oikeaan suuntaan ottamalla homman haltuunsa. Ihan alussa emme vielä päättäneet liideriä tiimillemme, mutta alun “johtajuus” hoitui omalla painollaan tulevien liiderien toimesta. Alkuviikkojen jälkeen päädyimme lopulta kahteen tiimiliideriin, mikä on ollut mielestäni toimiva ratkaisu.
Muodostumisvaiheessa tutustuminen on erittäin tärkeää, ja tiimin jäsenten olisikin hyvä viettää mahdollisimman paljon aikaa keskenään, jotta ihmiset ja työskentelytavat tulisivat mahdollisimman hyvin tutuiksi. Meidän tiimin tapauksessa kulutimme mielestäni riittävästi aikaa tutustumiseen, ja teimme jopa yhdessä kaiken maailman persoonallisuustestejä, jotta oppisimme tuntemaan toisemme paremmin. Itselle nämä persoonallisuustestit jne olivat uusi tuttavuus, mutta nekin auttoivat kyllä tuntemaan toisia paremmin. Toki tiimiytymistä ja toisten tuntemista hidasti hieman ensimmäisillä viikoilla koettu sairastumisepidemia, jolloin yli puolet tiimistämme oli sairaana viikon ajan.
Toki tutustuminen on vieläkin kesken viiden kuukauden jälkeen, ja joka viikko oppii jotain uutta tiimin jäsenistä. Tiimin jäsenten väliset suhteet parantuvat kuitenkin tutustumisen edetessä entisestään, mikä edesauttaa työskentelyä jatkossa. Toisten tunteminen on myös tärkeää tiimin luottamuksen kannalta.
Kirjan mukaan muodostumisvaiheen jälkeen tiimillä on edessään kuohuntavaihe. Kuohuntavaiheessa nimensä mukaisesti tiimissä kuohuu. Tiimin jäsenet etsivät ja hakevat paikkaansa ryhmässä, minkä seurauksena syntyy erimielisyyksiä sekä klikkejä. Klikkien ja erimielisyyksien selvittämien on todellä tärkeää, sillä ryhmän kehitys hidastuu tai saattaa jopa pysähtyä jos asiat jäävät selvittämättä.
Tiimimme on todella monipuolinen ja sen sisällä on kymmenen hyvin erilaista persoonaa ja vahvoja mielipiteitä. Kolikossa on aina kääntöpuolensa, eikä meidän palaverit tai työskentely ole aina sivustakatsojan mielestä kaikista kauneinta, mutta uskon silti että tämä kaikki erilaisuus on silti vahvuutta, jotta tiimistämme voi syntyä jotain hienoa Akatemian aikana.
Kuohuntavaiheessa johtajuus näyttelee edelleen tärkeää roolia, sillä liiderien on pysyttävä kartalla kaikesta mitä tiimissä ja sen pinnan alla tapahtuu. Kuohuntavaiheessa liiderien on myös tärkeä pysytellä klikkien ja erimielisyyksien ulkopuolella, sillä muuten tiimin hallinta ja johtaminen vaikeutuu huomattavasti. Mielestäni juuri viestintä on todella tärkeää tiimin jäsenten välisen luottamuksen syntymisessä. Asioista pitää puhua avoimesti ja rohkeasti jos ne alkavat kaivelemaan, sillä pienistä puroista muodostuu isoja virtoja ja niitä on taas vaikeampi korjailla myöhemmässä vaiheessa.
Mitään isompia kriisejä tiimissämme ei ole ollut, ja tähän astisista ongelmatilanteista olemme mielestäni selvinneet varsin mallikkaasti. Välillä tietenkin erimielisyyksiä on ollut, mutta ne kuuluvat asiaan. Tärkeää on vain pitää pää kylmänä ja muistaa että ei ihmiset riitele keskenään, vaan mielipiteet ja näkemykset asioista.
Kolmas vaihe tiimissä on normiutumisvaihe. Normiutumisvaiheessa tiimi toimii perustehtävänsä mukaan ja kokee yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tiimin työskentelyssä korostuukin juuri yhteenkuuluvuus sekä samanhenkisyys. Mielestäni olemme tiimimme kanssa tällä hetkellä normiutumisvaiheen kynnyksellä, toki osa tiimin jäsenistä on ehkä jo siirtynyt tähän vaiheeseen aiemmin, mutta osa tiimistä saattaa vielä seilata edellisessä vaiheessa. Esseen alussa mainitsin että puhuimme riihessä tiimin vaiheista ja vastuista pari viikkoa sitten. Tämän kyseisen Riihen aikana ilmassa leijui yhteenkuuluvuuden tunnetta, ja tuntuikin että se dialogi siirsi tiimiämme eteenpäin.
Normiutumisvaiheen jälkeen on vuorossa yhteistoimintavaihe. Tässä vaiheessa ryhmä toimii kuin kuuluisa junan vessa. Ryhmä toimii tehokkaasti tavoitteensa eteen ja on aito toimiva oppimistiimi. Energia on suunnattu projekteihin ja kehittymiseen ristiriitojen selvittelyn sijaan. Tiimin jäsenet ovat motivoituneita ja tuloksia tulee. Toiveenani on että tiimimme tulee saavuttamaan tämän vaiheen vielä akatemian aikana.
Lopuksi haluan mainita että jokainen vaihe kuuluu tiimin toimintaan, eikä vaiheita voi hyppiä yli eikä niissä voi oikaista. Kuitenkin yhteisen tavoitteen ja tekemisen avulla vaiheista voidaan päästä yli matkalla kohti yhteistoimintavaihetta. Kirjana Hyvä ryhmä, toimiva tiimi oli asiallinen ja tiivis opas tiimin vaiheiden maailmaan. Suosittelenkin kaikkia tiimitoiminnasta käyttämään aikaa lukemalla “huimat” viisikymmentä sivua Rasilan ja Pitkosen teosta.