Kirjoittaja Harri Mielonen
Elämme monilta osin eriskummallisia, pelottaviakin aikoja. Uusi uljas vuosikymmen, jonka toki tiesimme olevan valmiiksi täynnä muutoksia ja haasteita, käynnistyikin maailmanlaajuisella poikkeustilalla. Pandemia pysäytti maailman ja aiheutti lukuisia poikkeusjärjestelyjä ihan jokaisen meidän elämään. Epävarmuus lukuisine kysymyksineen valtaa tilaa ajatuksissamme. Suomen hallitus otti käyttöön valmiuslain ensimmäistä kertaa rauhan aikana. Uusimaa on eristetty muusta Suomesta ja ympäri maailmaa kuuluu hurjia uutisia Covid-19 viruksen vaarallisuudesta. Puhutaan kurvin litistämisestä ja piikin ehkäisemisestä, että terveydenhuoltomme kestää tulevat sairastumiset. Pitää pysyä kotona. Kukaan meistä ei tiedä mitä oikein tässä tilanteessa tapahtuu, kuinka tulisi toimia ja miten arjen sujuminen turvataan? Miten käy talouden? Koulutuskenttäkin on täysin uuden edessä; opetuksen pitää toimia etänä useita viikkoja, kenties jopa kuukausia. Minä itse katselen tätä uudenlaista tilannetta isän, aviomiehen, lapsen ja tiimivalmentajan rooleista. Omat iäkkäät vanhempani ovat riskiryhmässä ja vaimoni tuskailee kirjastopalvelujen toimivuuden parissa. Kolme lastani käyvät kotikoulua ja itse valmennan omia tiimejäni etänä.
Y-akatemian valmennuksessa keskeistä ovat muun muassa yhdessä tekeminen, dialogisuus, vuorovaikutus ja tiimioppiminen. Kaikessa toiminnassamme korostuu joukkuepelaaminen, yhteisöllisyys ja me-henki. Valmentajina teemme aina kaikkemme, että valmentamistamme tiimeistä tulee huipputiimejä. Meillä on keinomme, joilla sytytämme tiimin liekkiin, joka kantaa läpi Y-akatemia opintojen. Nyt kaikki nämä tutut toimintamallit viskattiin hetkessä romukoppaan ja olimme valmentajina täysin uudenlaisen haasteen edessä. Tiimioppimisen tulisi siirtyä verkkoon ja aivan pirun nopeasti.
Y-akatemia teki päätöksen siirtyä etäopetukseen 16.3.alkaen. Pidimme valmentajakollegoiden ja esimiehemme kanssa useita kokouksia ja punoimme erilaisia suunnitelmia. Tiesimme, että nyt olemme ottamassa melkoista askelta kohti uutta tuntematonta tiimioppimisen maailmassa. Minulla oli koko ajan vahva tunne siitä, että homma sujuu. Luotin kollegoihin, luotin tiimiyrittäjiin. Minulla oli tunne siitä, että nyt tehdään jotain sellaista, joka muokkaa yhteisöämme kohti jotain aivan uudenlaista tulevaisuutta. Emme jääneet tuleen makaamaan vaan näimme tilanteen mahdollisuutena kehittää omia käytäntöjämme, tarkastella niitä. Tästä kiitos kuuluu koko meidän valmentajien tiimille. Toimimme yhdessä ripeästi, vaihtoehtoja puntaroiden ja reunaehdot hahmottaen. Yhdessä rakensimme mallin, jonka mukaan tulisimme toimimaan seuraavina viikkoina. Hyppäsimme pois mukavuusalueeltamme ja haastoimme tiimioppimisen lainalaisuudet. Päätimme mennä tämän suon yli, että heilahtaa.
Kuinka tämä hyppy tuntemattomaan sitten tehtiin? Otimme käyttöömme Moodlen Collaborate-oppimisympäristön, jonne jokaiselle tiimille tehtiin omat virtuaalihuoneet. Lisäksi käytössä olivat meille jo ennalta tutut Teamwork Projects-projektinhallinta ja Slack-niminen pikaviestin. Haastetta lisäsi Karelian suositus olla käyttämättä videokuvaa serverikuorman pienentämiseksi. Ensimmäinen dialogini tässä uudessa maailmassa starttasi 17.3. Osallistujat olivat kotonaan, kokoonnuimme virtuaalihuoneeseen ilman videokuvaa ja käytössä kaikille melko tuntematon sovellus. Luurit korville ja ready, get set and let’s dialog!
Nyt olemme toimineet kaksi viikkoa etänä ja olemme oppineet paljon. Dialogitreeneistä puuttuu yhä edelleen videokuva, joka harmittavasti rajaa pois yhden tärkeän valmentajan työkalun, kehonkielen havainnoimisen. Toisaalta tämä tapa toimia lujittaa luottamusta, tuota jokaisen tiimin toiminnan peruspilaria. On vain luotettava siihen, että tiimi kuuntelee, kun yksi puhuu. On luotettava, että kaikki ovat läsnä. Muistiinpanot ovat nousseet entistä merkittävimmiksi dialogitreeneissä. Dialogin keskeiset periaatteet ovat toteutuneet erittäin hyvin. Tiimiyrittäjät kuuntelevat, kunnioittavat, odottavat ja puhuvat suoraan. On ollut ilo huomata, kuinka tämä uusi tapa on vahvistanut tiimejä. Haaste muovaa tiimin ja nyt meillä on globaali haaste meitä muotouttamassa. Tiimit ovat vahvistuneet, olemme yhdessä enemmän. Olemme valmiina kohtaamaan uudet haasteet ja nujertamaan ne.
Akatemialaisten kalenterit eivät periaatteessa muuttuneet juurikaan, toiminnot siirrettiin vain verkkoon. On ollut myös tärkeää jokaisen akatemialaisen turvallisuuden tunteen suhteen, että tietyt viikoittaiset rutiinit ovat säilyneet. Verkkoon on rakennettu johtoryhmälle, Kv-tiimille ja viestintätiimille omat virtuaalihuoneet. Kokoukset jatkuvat siis aivan normaaliin tapaan. Y-akatemian avoimet ovet oli tarkoitus pitää 22.4.2020 ja tapahtuman pitämistä verkossa suunnitellaan jo ahkerasti. Toivottavasti tavataan maailman ensimmäissä Y-akatemian virtuaalisissa avoimissa ovissa sankoin joukoin! Tervetuloa!
Jokaisen tiimini kanssa teimme saman havainnon, että tiimin yhteinen aika on välttämätöntä tässäkin tilanteessa. Ehkä jopa entistä tärkeämpää. Meidän valmentajien tulee kannustaa tiimejä viettämään aikaa yhdessä muutenkin kuin vain työ- ja kouluasioiden suhteen. Ja meidän tulee itsekin olla mukana siellä. Loimmekin verkkoon akatemian olohuoneen, jonne voi tulla viettämään aikaa muiden kanssa. Ihan vain rupattelemaan ja jauhamaan. Tämän lisäksi tiimeillä on käytössä erilaisia videoneuvottelu appeja, joilla yhteyttä pidetään muihin ja järjestetään myös palavereja. Näitä ovat Discord, Microsoft Team ja Zoom muutaman mainitakseni. Akatemian hupitoimikunta suunnittelee jo yhteisiä illanviettoja verkkoympäristössä. Peli-illat, digisitsit tai muuta uutta hienoa. Myös koko Suomen akatemioiden yhteinen verkkotila on työn alla.
Koronatilanne on globaali ja akatemiat ympäri maailmaa ovat saman haasteen kanssa kasvokkain. Tiimioppiminen on vietävä verkkoon ja toiminnan on jatkuttava. Yhteistyön täytyy jatkua, vaikka emme saa toisiamme kohdata ja matkustaa vierailuille. Ennen pandemiaa aloittamani yhteistyö Liman ja Prahan akatemioiden kanssa jatkuu entiseen malliin, ja olenkin ahkerasti vaihtanut ajatuksia poikkeustilanteesta ja uusista käytännöistä molempien kumppaneiden kanssa. Toukokuulle jo aiemmin suunnittelemani 24h kansainvälinen innovaatiohaaste vaikuttaisi toteutuvan ja se tulee olemaan ennennäkemättömän hieno kokeilu. Kansainvälisten suhteiden hoitamiseen perustin International meeting room- virtuaalihuoneen, jossa voimme hoitaa niin viralliset tapaamiset kuin epäviralliset jutustelutkin. Lähitulevaisuus näyttää, kuinka homma saadaan käytännössä toimimaan. Tahtotila on kaikilla kova ja uudenlaista tulevaisuutta rakennetaan innokkaasti niin valmentajien kuin tiimiyrittäjienkin voimin.
Nyt jo tässä vaiheessa on selvää, että jotkut uudet käytännöt tulevat pysymään Y-akatemian toiminnassa mukana tilanteen normalisoiduttuakin. Epätietoisuus tilanteen kestosta toki rasittaa, mutta nyt meidän täytyy vain suunnitella syksyä erilaisia skenaarioita mukaillen. Etätyöskentely on tuonut paljon hyvää ja siirtyminen verkkoon on tuntunut uskomattoman sujuvalta tiimien kanssa. Tilannetta helpotti varmasti se, että akatemian toimintatavat ja periaatteet olivat kaikille tuttuja ja olimme eläneet akatemian arkea jo normaaleissa olosuhteissakin. Juuri startannut aikuiskoulutus tuottaa enemmän haastetta, koska tiimitoiminta alkoi alusta saakka etänä. Tästä kirjoittelen varmasti myöhemmin, kun saamme kokemusta asiasta.
Niin, entäs sitten se yrittäjyys? Uudet, tammikuussa aloittaneet osuuskunnat ovat saaneet paperityöt hoidetuksi ja posti on tuonut odotetut kirjeet PRH:lta. Aitoo Making osk. ja Valke Insights osk. ovat nyt Y-akatemian uudet osuuskunnat. Tämä on aivan mahtavaa! Nuoret tiimiyrittäjät ovat haastavassa tilanteessa aloittaessaan yrittäjinä lähes suljetussa Suomessa. Tästä toki olemme dialogitreeneissä paljon puhuneetkin ja suunnitelmia hierotaan. Koskaan ei nimittäin tiedä mitä sieltä tulee, kun laitetaan poikkeustila, tiimiyrittäjät ja monialaisuus samaan astiaan ja ravistetaan hieman.
Tätä kirjoittaessani paistaa keväinen aurinko ja värjää metsän lämpimiin väreihin. Viikonloppu on sujunut leppoisasti metsätöissä ja pesäpallotreeneissä tyttären kanssa omalla pihalla. Luureissa soi Alfahanne- yhtyeen uusin pitkäsoitto nimeltä Atomvinter ja uusi työviikko on alkamaisillaan.
Etätöissä, uutta oppimassa ja oivaltamassa,
Harri
29.3.2020