Päivämäärä: 23.10.2020
Esseen kirjoittaja: Tomi Varis
Kirjapisteet: 2
Kirjan nimi: Pelon Hinta
Kirjoittaja: Henkka Hyppönen
Opintojakso: Taloushallinto
Henkka Hyppönen kertoo kirjassaan siitä, miten pelko voi hetkellisesti parantaa suoritusta, mutta pahimmassa tapauksessa romuttaa toimintakyvyn täysin. Hän avaa kirjassaan pelon vaikutuksista asiantuntijoiden näkökulmasta sekä omien oivalluksien kautta. Pelolla on valta hinta. Kun pelko hallistee ihmistä se tuhoaa luovuuden ja älykkään kyvykkyyden. Se lamauttaa tai laittaa meidän puolustuskannallemme. Epäonnistumisen pelko on yksi yleisimmistä pelon aiheista. Lahjakkaat yksilöt jäävät ikuisiksi alisuorittajiksi, kun he pelkäävät epäonnistumista ja vältellevät tilanteita, jossa se on mahdollista. Tämä taas vaikuttaa siihen, että ihminen uupuu ja ahdistuu helpommin. Pelolla on suuret vaikutukset mielentilaamme, jos pelolle antaa liian suuren vallan elämässämme.
Pelkoja on monenlaisia ja yksi niitä, joka korostuu varsinkin sosiaalisessa mediassa, on nimittäin FoMO joka tulee sanoista Fear of Missing out. Joka perustuu siihen, että ihminen pelkää jäävänsä paitsi jostain kokemuksesta. Vaikka sosiaalinen media mahdollistaa nopean pääsyn, erilaisten kokemuksien luokse, pelkää moni sitä, että joku vuorovaikutustilanne tai keskustelu menee ohi ja he jäävät siitä ulkopuoliseksi. Se että ihminen kiinnittäisi huomionsa asioihin mitä tapahtuu hänen ympärillään, hän onkin huolissaan siitä mitä jossain muualla tapahtuu sinä hetkenä. Vaikka sosiaalinen mediassa on paljon hyviä puolia, on tosiasia, että FoMo on niin vahva ilmiö, että se vaikuttaa mielenterveyteen heikentävällä tavalla. Se että on pakottava tarve olla mukana verkon välityksellä jossain toisessa sosiaalisessa tilanteessa, heikentää se keskittymisitä siihen hetkeen missä tällä hetkellä fyysisesti on. Monet pelot kuten FoMO saa ajatukset harhailemaan ja sillä jos jollain on suuri vaikutus subjektiiviseen onnellisuuteen.
Onnellisuutta tutkivat ovat osoittaneet sen, että ajatuksien harhailuilla on suuri merkitys, kun ihminen kokee olevansa onnellinen. Sillä mitä ihmiset loppupelissä tekevät ei näytä olevan niin suurta merkitystä, kuin luullaan, vaan suurin vaikutus näyttäisi olevan sillä mitä ihminen sinä hetkenä ajattelee. Kun ihminen keskittyy sillä hetkellä käsillä olevaan asiaan mahdollisimman intensiivisesti, kokee ihminen itsensä onnellisemmaksi, vaikka itse tekeminen olisikin epämiellyttävää. Myös huomiota herättävää tutkimuksissa oli se, että vaikka ihminen ajatteli myönteisiä ajatuksia neutraalien tai negatiivisten ajatuksien sijaan jostain muusta asiasta kuin mitä sillä hetkellä teki, olivat he silti onnettomampia, kun he, jotka ajattelivat sitä mitä juuri sinä hetkenä tapahtui.
Yrittäjyyden näkökulmasta pelolla on hintansa. Kun tutkitaan eurooppalaisia ja yhdysvaltalaisia tilastoja 2013 yrittäjyydestä, huomaamme kuinka eurooppalaiset ovat myönteisiä yrittäjyyteen, kuin yhdysvaltalaiset mutta yhdysvaltalaiset ovat silti perustaneet yrityksen useammin, kuin eurooppalaiset. Ristiriitaisimmat tulokset löytyvät Tanskan ja Suomen osalta. Yrittäjyyteen suhtautuu myönteisesti Tanskassa 89 % ja Suomessa 87 %, mutta yrityksen perustavat vain Suomessa 5 % ja Tanskassa 4 %. Vaikka yrityksen perustamiseen liittyy monia asioita. Yksi asia nousee ylitse muiden ja se on epäonnistumisen pelko. Varsinkin Euroopassa epäonnistumisen pelko jopa 73 % on yksi suurimmista yrityksen perustamisen jättämisen syistä. Ja jos epäonnistumisen pelkoon menee syvemmälle, löytyy sen takaa rahahuolet, talouskriisit, työttömäksi jääminen ja vielä syvemmällä inhimillisemmät itsetuntonsa, perheen ja maineensa menettämisen. Kun tiedämme yrittäjyyden suuren vaikutuksen työpaikkojen syntymiseen ja talouskasvuun, on pelkohinta tässä tapauksessa todella korkea.
Muutama nosto pelkojen hallitsemiseen ja voittamiseen
Siedättäminen on yksi tehokkaimmista keinoista pelon hoitoon. Siedättämisen ongelma on se, että se voi tuntua melko epämiellyttävältä ja toistoja voi joutua tekemään jopa satoja kertoja. Lohduttavaa siedättämisessä on se, että lopulta tunne alkaa muuttua. Toinen hyvä konsti on kiertäjähermon jarrun käyttäminen. Se on tehokkain keino saada jo käynnistynyt pelkoreaktio hallintaan. Tämän yksi parhaimmista tavoista on hengitysharjoitukset. Pitkään uloshengitysmäistä käytetään silloin kun hermostollinen reaktio pitää saada kuriin. Kiertäjähermon hallintaa opetellaan laskemaan sisään hengittäessä kolmeen ja ulos hengittäessä kuuteen. Yksi tehokkaimmista yhteisöisen pelon hallintaan liittyvistä työkaluista on dialogisuus. Mitä enemmän dialogeja, ja vähemmän debattia on se tutkitusti parantaa ryhmä-älyä. Tiimi voi tehdä sopimuksen siitä, miten toinen kohdataan ja keskustella niistä tunteista ja ajatuksista, joita sosiaalinen tunne herättää. Se poistaa tiimin sisäisiä jännitteitä ja tekee ympäristöstä turvallisemman.
Pohdinta
Kirja oli todella kattava ja sai pohtimaan omien pelkojen hintaa. Suurinta hintaa olen maksanut juuri epäonnistumisen pelon kautta. Kuka sitä haluaisikaan epäonnistua, toisaalta epäonnistuminen kuluu elämää ja harvempi meistä onnistuu jokaisessa asiassa mitä tekee. Ongelma piilee todennäköisesti, siinä että jossain vaiheessa elämää niitä epäonnistumisia piiloteltiin mahdollisimman kauan ja vain onnistumiset nostettiin puheeksi. Loi illuusion siihen, että epäonnistuminen on jotenkin luonnotonta. Epäonnistumisen käsittelyyn ei hirveämmin tajunnut työstää työkaluja menneisyydessä ja sen takia niiden hinta on vain kasvanut iän myötä. Pahinta mitä voi käydä on itsekriittisten syytöksien syöttäminen mieleen, jolloin sitä lamautuu tekemistä vaan entisestään. Loppujen lopuksi vain epäonnistumalla asioissa voi oppia jotain aivan uutta. On muistettava se että epäonnistumisen pelko myös motivoi tiettyyn pisteeseen saakka. Se voi saada liikkeelle joissakin projekteissa, mutta se pitää osata kääntää positiiviseksi, kun itse projekti on käynnissä. Muuten itse tuotos jää yleensä keskinkertaiseksi tai pahimmassa tapauksessa keskeneräiseksi.
Yksi kirjan kohokohdista oli kohta ajatuksien harhailusta. Vaikka en varsinaisesti ollut edes tietoinen ennen kirjan lukemista FoMo:sta, koska en kauheammin käytä sosiaalista mediaa. Tunnistan sen ilmiön jollain asteella omassa toiminnassa. Kyse enemminkin läsnäolosta sinä hetkellä tapahtuviin asioihin ympärillä. Ärsyynnyn melko helposti, jos ympärillä olevat ihmiset ovat sosiaalisen median armoilla. Itse yritän mahdollisimman vähän käyttää älypuhelinta silloin kun olen ihmisten kanssa keskustelemassa asioista. Toisaalta itsekin olen välillä huomaan, että ajatuksissani ovat ihan muualla, kun keskustelen esimerkiksi ryhmässä, jossa keskustelussa on mukana useampi henkilö. Parannettavaa siis löytyy ja varsinkin nyt kun luin tämän kirjan ja huomasin että kuinka paljon se vaikuttaa mielenterveyteen. Onnellisuuden näkökulmasta, läsnäolon taito on kyllä avain asemassa. Ja sen kyllä huomaa kuinka pelot alkavat kasvaa, kun ajatukset harhailevat siellä täällä.
Esiintymisen pelkoa olen hallinnut juuri tuolla siedättämistekniikalla ja olen huomannut kuinka eri tavalla, suhtaudun esiintymistilanteeseen kuin vaikka 2 vuotta takaperin. Edelleen se tilanne pelottaa ja ahdistaa, mutta ei yhtä paljon, kun niitä esiintymiskertoja on tullut enemmän. Hengitysharjoitus ennen esiintymistä rahoittaa, jos pelko on jo päässyt puseroon ja tuntuu että ei pystyisi esiintymään. Loppujen lopuksi peloista on maksettu jo kovaa hintaa joten on aika ottaa pelko hallintaan.