Kirja: Johtajuuden ristiriidat
Kirjoituspäivämäärä: 15.6.2020
Esseen kirjoittaja: Tomi Varis
Kirjapistemäärä: 2
Kirjoittajat. Alf Rehn
Opintojakso: Johtajuus
Johtajuuden ristiriidat
Onko johtajuus selkeää? Ei ole, jos kysyy Alf Rehniltä. Johtajuus on kuin paradoksi. Kirjan idea on, oikeastaan vaan kertoa kuinka epämääräistä johtajuus on. kirjan luvut on jaotellut siten että se mitä annetaan ymmärtää johtajuudesta, pyyhitään saman tien maton alle seuraavassa kappaleessa. Johtajuus on täynnä ristiriitoja. Kirja ei tuo valmiita ratkaisuita. Kirja antaa pohdittavaa johtajuuden useista näkökulmista.
Mitä se johtajuus sitten on kirjan mukaan?
Johtajan olisi hyvä olla tsemppaava kaveri, jonka nenälle ei hypitä. Johtajuus on sitä, että osaa elää jatkuvassa epävarmuudesta. Johtaja joutuu tekemään monta kivuliasta päätöstä. Johtajuus vaatii tilannetajua ja on osattava tarttua hetkiin, kun johtajaa tarvitaan, on oltava valmis kokeilemaan ja epäonnistumaan. Tekemään nopeita päätöksiä mitkä eivät ole välttämättä parhaita. Johtajan on oltava itsevarma ja tietoinen omasta suunnastaan ja samalla heikkoutensa myöntävä ja toisen mielipiteitä kuunteleva. Johtaja vaatii muilta paljon, mutta antaa tilaa ja on myötätuntoinen.
Käsitys johtajuudesta on muuttunut vuosien aikana. Ennen vanhaan johdettiin pelolla, pian kuitenkin huomattiin, että se ei johda hyviin tuloksiin ja sellainen johtaminen ei olekaan tätä päivää. Johtajalta vaaditaan paljon enemmän kommunikointitaitoja ja kykyä rakentaa luottamusta. Johtajilta vaaditaan tunneälyä ja kykyä ymmärtää muita ja samalla häneltä vaaditaan rationaalista kykyä johtaa asioita ihmisten sijaan. Johtajuus on Itsetutkiskelua ja vaikeita valintoja sekä omien vahvuuksien ja heikkouksia tiedostamista. Johtaminen on yksinkertaisesti melko vaikeaa.
Pohdintoja kirjasta:
Kirjassa on todella hyviä pointteja siitä, että johtajuus ei ole kovinkaan yksinkertaista. Johtajuus on epävarmuuden kanssa taiteilemista. Kirjassa viitataan suurten yhtiöiden johtamiseen. En olekaan minkään suuryhtiön johtaja vaan pienen osuuskunnan liideri, mutta kyllä tästä kirjasta sai paljon irti. Haluan kuitenkin kehittyä aina vaan paremmaksi. Löydän usein itseni mietiskelemässä mikä ovat ne hetket, kun johtajuutta tarvitaan kaikista eniten. Olen persoonaltani enemmän sellainen, joka tykkää johtaa taka-alalta ja tukien sieltä käsin tiimiä eteenpäin. Olen tällä hetkellä oikeastaan informaation jakaja ja se rooli on korostunut nyt korona aikana, kun näemme toisiamme paljon vähemmän, eristyksen takia ja pidämme enemmän etäpalavereita. Tottakai siihen vaikuttaa myös se, että opiskeluaikamme alkaa olla loppusuoralla. Osa tekee opinnäytetyötä sekä työharjoitteluita ja varsinaisesti emme tee tällä hetkellä kovinkaan paljon yhteisiä projekteja. Infonjakajana oleminen ei tietenkään mikään ongelma ole, kun tiimi on tyytyväinen panokseeni. Toivottavasti syksyllä homma normalisoituu ja tässä kirjassa tulleet oivallukset ja opit tulisi paremmin esille.