Kaverijohtamisen visuaalinen innostuskirja

By

Harri Mielonen

Kirjoituspäivämäärä: 28.12.2019

Esseen kirjoittaja: Tomi Varis

Kirjapistemäärä: 1

Teos: Kaverijohtamisen visuaalinen innostuskirja

Kirjan kirjoittajat: Heikki Toivanen

Kategoria: Tiimiyrittäjyys

 

 

Kaverijohtamisen visuaalinen innostuskirja on Heikki Toivasen kirja, joka antaa työkaluja Y-sukupolven johtamiseen.
Y-sukupolvi on 1977- 1997 välisenä aikana syntynyt sukupolvi. Kaverijohtajuutta tarkoitetaan vertaisjohtajuutta ja se poikkeaa normaalista hierarkiajohtamisesta.

Kirjassa on jaettu Kaverijohtajuuden portaisiin. Jotka perustuvat samurai Miyamoto Musashin 1600- luvun elementteihin

Maa on perusta toiminnallesi. Sinun tulee tajuta itsesi ja tiimisi voimavarat ja heikkoudet ja vahvuudet.

Vesi: Veden voima on iso tai pieni. Dialogin avulla muodostetaan jaettu visio.

Tuli eli kaverijohtaminen sytyttää tiimin. Tulen voima voi olla pieni tai suuri.

Tuuli, joka tarkoittaa liiketoimintaympäristön havainnointia ja se luo pohjan menestykselle.

Tyhjyys, joka tarkoittaa läsnäoloa. Ymmärryksen olennaisuus.

 

MAA

Itsensä johtaminen, tärkein kaikista. Jos et osaa johtaa itseäsi, olet valitettavasti hukassa. Olen pyrkinyt johtamaan itseäni paremmin vuosienvarrella. Välillä liiallinen ankaruus itseäni kohtaa vie minut pahempiin ongelmiin. Oppimissopimuksen kirjoitus on haastava. Välillä teen sen kovin ympäripyöreästi, jotta saisin itselleni enemmän liikkumavaraa. Toisaalta välillä siihen kirjoittamani kehitystarpeet ja tavoitteet ovat liian korkeita ja voi olla, että ne jäävät saavuttamatta ja jään helposti tuomitsemaan siitä itseni. Kehitystä tähän asiaan on näinä vuosina tullut. Kirjassa näytetään miten oppimissopimuksen voi vaikka tehdä piirtäen. Piirtämisen ideana on kiteyttää pääkehityskohdat. Keskittymällä omiin ja tiimin vahvuuksiin pääsemme parhaiten eteenpäin. Kun ymmärrän itseäni paremmin, ymmärrän myös tiimin vahvuuksia paremmin. Tiimi muodostuu monesta yksilöstä ja siksi on tärkeää tajua omaa toimintaa mahdollisimman hyvin, jotta se edesauttaa tiimin potentiaalisuuden nousemista mahdollisimman korkealle.

Dee Hockin (1999) johtamisen periaate:

55 % itsensäjohtamista

20 % vertaisten johtamista

20 % esimiesten johtamista

5 % alaisten johtamista

 

VESI

Silloin tällöin oma asenteeni ei ehkä ole ollut parhain tiimiä ajatellen. Vaikka olenkin kehittynyt toisten ihmisten ymmärtämisestä, on aikoja, jolloin en vain voi käsittää miksi joku tiimiläinen toimii niin kuin toimii. Näinä hetkinä oman motivaation pitäminen korkealla tiiminsisäisten asioiden hoidossa saattaa kokea kolauksen. Pitää kuitenkin muistaa, että avoimuus on tässä asiassa tärkeää. Pyrimme tiimin kesken puhumaan ongelmista mahdollisimman suoraan tästä seuraa avoimuutta ja näin väärinkäsitykset vähenevät. Pahin kaikesta on kuitenkin epätietoisuus, se vie voimia paljon.

Asenne kannattaa olla kunnossa koska jos asenne on alhaisempi kuin 100 % tulee se vaikuttaa kokonaisuuteen. Jos joku henkilö ei ole mukana tiimissä oikealla asenteella, on se nostettava esiin ja puhua avoimesti ongelmista sen asian takana, uskon kuitenkin, että kukaan ei tahallaan asennoidu huonosti. Vaan ongelmien takana on yleensä jokin looginen selitys. Oma asenne on ollut silloin tällöin kyseenalainen ja liiallinen negatiivisten asioiden esiintuominen voi vahingoittaa tiimintoimintaa, Tästä olenkin saanut palautetta ja nyt olen pyrkinyt positiivisuuteen. Positiivisuus ja huumori ovat huipputiimin tunnusmerkkejä. Koska haluamme kehittyä mahdollisimman hyväksi tiimiksi on dialogeja syytä kehittää koko ajan.

 

Tiimin kehityksen vaiheet

  1. Orientoituminen
  2. Luottamuksen rakentaminen
  3. Jaetun vision kehkeyttäminen
  4. Sitoutuminen
  5. Käytännön tulokset
  6. Kukoistus Uusiutuminen

 

TULI

Innostuskirjan mukaan hyvä kaverijohtaja on rehellinen, ennakoiva, pätevä, inspiroiva ja ennen kaikkea yhteistyökykyinen. Yhteistyö tiimin sisällä toimii välillä hyvin, toisinaan taas hieman huonommin. Tiimin kehitys on ollut positiivista viimeisen puolenvuoden aikana, jolloin olemme päässeet pois tiimin kriisitilanteista. Olemme pystyneet luomaan toimintatapoja, jolla pystymme avoimesti kertomaan mikä mieltä vaivaa. Kuten meidän tiimimme oma tunnelointi tuokio, jossa pääsääntöinen idea on kertoa sen hetkisiä tunteitaan asioista, jotka mietityttävät niin positiivisia kuin negatiivisiakin. Suurin osa ongelmista johtuvat kuitenkin väärinymmärryksestä tai olemme tulkinneet toisen käytöksen väärällä tavalla, vähäisen informaation perusteella. Kun puhumme asioista avoimesti, pystymme kehittämää yhteistyötämme mahdollisimman hyväksi. Luottamuspulaa on ollut ja sen korjaaminen vie tiimiltämme aikaa, mutta se parantuu päivä päivältä.

 

Kaverijohtajuuden periaatteet

  1. Ole herkkä johdettavien tunnetiloille ja toimi niiden mukaisesti. Kaverijohtajana olet ihminen.
  2. Ole johtajana aina läsnä ja tavoitettavissa, kuuntele aidosti.
  3. Vain teoilla on merkitystä kaverijohtamisessa.
  4. Kaverijohtamisen perustehtävä on oppivan organisaation johtaminen, ja perustaito on saada muut ponnistelemaan kohti yhteistä päämäärää.
  5. Et voi johtaa muita, jos et osaa johtaa itseäsi.
  6. Kaverijohtamisessa on tärkeää rakentaa kaikille tiimiyrityksessä pelipaikat ja keskittyä tiimiläisten vahvuuksiin. Tiiminrakentamisen taidot ovat ehdoton edellytys tiimiliiderin onnistumiselle.
  7. Kaikki kaatuu johtamiseen ja johtaminen viestinnän puuttumiseen.
  8. Kaverijohtajuus ei ole koskaan palkinto, sillä se on ansaittava joka päivä.
  9. Kaverijohtajan tehtävä on luoda tiimiyritykseen hyvä yhteishenki ja positiivinen ajattelu yhdessä valmentajan kanssa.
  10. Kaverijohtajuus on aina esimerkkinä olemista. Mihin kiinnität huomion, siihen muutkin kiinnittävät.

 

Tuuli

Ympäristön tunteminen ja uuden luominen. Mikä on rahan rooli? Olemme yritys ja meidän on myös tuotettava tulosta ja sitä olemme myös tehneet. Osa meistä on tienannut enemmän osa vähemmän. Mikä onkaan sitten tärkeää. Meillä on ollut puhetta rahan ja oppimisen merkityksestä. Osalle liiketoiminnan rahallinen menestys on tärkeämpää kuin toisella. Se ei ole väärin ajateltu, mutta ongelma piilee siinä, että meillä ei varsinaisesti ole ollut kyseisten asioiden välillä mitään yhtenäistä päämäärää, joten ongelmia tästä on syntynyt. Kumpikaan ei ole lähtökohtaisesti väärä tapa ajatella se on oikeastaan vahvuus, jos pystymme kirkastamaan päämäärämme ja osaamme yhdessä tukea toisiamme kohti yhteistä päämäärää. Olen itse ollut joissain kahvilaprojekteissa sekä erilaisissa y-akatemian kehittämisprojekteissa. Osasta rahaa on tullut ja osa on taas oppimisen kannalta merkityksellistä. Tietenkin se jonkin verran harmittaa, että oma taloudellinen panostus on ollut omasta mielestä vähäistä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että oppimisen kannalta kehitystä on tullut, mikä onkin itselle tärkeämpi seikka. Ongelmani liittyy ajanhallintaa, tartun herkemmin tiiminsisäisten sekä y-akatemiankehittämisprojekteihin kun lähtisin luomaan jotain taloudellisesti menestyvää projektia. Aikaa projektienkehitykseen tässä on vielä, joten ei tässä hätää ole. Taloudellisesti osuuskunnalla menee kuitenkin hyvin. Oppimisen kannalta Motorolan tekeminen on tärkeää. Suunnittelu, asioiden pohtiminen ja palaute vahvistavat oppimista.

 

Esimotorola

  1. Mitkä ovat tämän asiakkuuden tavoitteet?
  2. Mitkä ovat asiakkaan hyödyt?
  3. Mitä teoriaa sovellan tai mitä opin?
  4. Mitä osaamista tämä vaatii tiimiltäni ja minulta?
  5. Miten tämä asiakkuus vie tiimiäni kohti visiota?

 

Jälkimotorola

  1. Mikä meni / menee hyvin?
  2. Mikä meni / menee huonosti?
  3. Mitä opimme?
  4. Mitä teemme ensi kerralla paremmin?
  5. Mitä viemme käytäntöön, että pääsemme visioomme?

 

Tyhjyys

Musashi: ”Tyhjyydellä tarkoitan sitä millä ei ole alkua tai loppua. Tämä periaate merkitsee savuttamattomuuden ymmärtämistä. Strategian tie on luonnon tie. Kun oivallat luonnon voimat ja tunnet jokaisen tilanteen rytmin, kykenet voittamaan luonnollisesti.”’

Tietoinen läsnäolo. Ajattelua ja miettimistä. Missä olenkaan mukana? Keksi itse säännöt ja oppiminen on paljon mukavampaa ja kaikki hyötyvät. Ajattele ja ole läsnä dialogissa. Kunnioita, odota, kuuntele ja puhu suoraan ovat dialogin peruspilareita. Ajattelu ei aina olekaan kovin hedelmällistä, mutta tärkeintä on, että yrität parhaasi. Dialogit ovat jotain, josta itse pidän todella paljon. Aluksi se oli todella hämmentävä tapa oppia uutta, mutta nykyjään se on todella hedelmällistä. Tärkeintä on asennoitua oikein ja miettiä oikeasti asioita ja kuunnella muiden näkökulmia kunnolla. Olenkin löytänyt aivan uudella tavalla työkaluja, joilla olen tehnyt oppimisesta helpompaa.