Päivämäärä: 18.10.2020
Kirjan nimi: Kehnot pomot ympärillä
Kirjoittaja: Thomas Erikson
Opintojakso: Johtajuus
Esseen kirjoittaja: Tomi Varis
Kirjapisteet: 3
Kirjassa kerrotaan kehnoista pomoista ja yritetään auttaa lukijaa ymmärtämään kuinka heidän kanssaan olisi helpompi toimia. Apunaan johtajien kanssa kommunikointiin Thomas Erikson antaa avuksi William Moulton Marstonin DISA-järjestelmän, josta toiset tutkijat ovat kehitelleet värijärjestelmän. Lisäksi Johtamista tarkastellaan sekä akselilla asiakeskeisyys vs. ihmissuhdekeskeisyys että introvertti vs. ekstrovertti käyttäytyminen. Nämä kaksi ulottuvuutta jakautuvat neljään pääasialliseen käyttäytymismalliin: Punaiset eli asiakeskeiset ekstrovertit, keltaiset eli ihmissuhdekeskeiset ekstrovertit, vihreät eli ihmissuhdekeskeiset introvertit ja siniset eli asiakeskeiset introvertit.
Esimiehen rooli on yleensä melko haastava. Esimies pystyä tietenkin johtaa ja sekä antaa työntekijöille tarvittavat välineet. Hänen tulee myös tukea, valmentaa ja kannustaa, antaa palautetta, motivoida ja edistää alaisten työtä. Pomon rooli on paljon yksinkertaisempi. Se on työnimike ja se sisältää tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia, vastuualueita ja käytännön työtehtäviä. Johtaminen, joka on käyttäytymismalli. Se on huomattavasti vaikeampaa. Se tarkoittaa ihmisten tehokasta käsittelyä. Johtaminen on pohjimmiltaan viestintää. Tärkein johtajan taito on kommunikoida alaistensa kanssa. Kommunikointi siten että saadaan viesti perille. On kannustettavat, osata sitouttaa ja ohjattava muita eteenpäin. Saada muut luottamaan, uskomaan työhönsä.
Pohdinnat
Kirja oikeastaan oli melko hyvä kattaus erilaisiin käyttäytymismalleihin. Se kirjoittajakin moneen kertaa kirjassa totesi että kyseessä on enemmänkin työkalu, jolla pystyy ymmärtämään tietyn tyyppistä käyttäytymistä. Se että moni asia vaikuttaa käyttäytymiseen kuten elämäntilanne tai vaikka se että moni osaa kyllä melko hyvin peitellä tiettyä käyttäytymistä syystä kuin toisesta. Kirja sai tietysti pohtimaan mitä väri itse perustan ja luulen että sininen, vihreä ja punainen ovat ne värit mitä itsessä eniten löytyy. En oikeastaan osaa arvioida mikä väri olisi kaikkein vahvin, mutta jokaista väriä tunnen löytäväni. Kirja vahvisti käsitystä siitä, kuinka erilaisia ihmisiä olemme, vaikka olisimmekin kiinnostuneita samoista asioista.
Viestinnän merkitystä ei voi unohtaa. Tiimiliiderinä yli vuoden olleena on selkeä viestintä ollut yksi päätavoitteistani. Kun tulin tiimiliideriksi, oli tiimillämme kriisivaihe menossa. Joista kommunikointi oli yksi syy siihen että kriisin päädyttiin. Pyrin omalla työllä selkeyttämään asioita sekä viestimään asioita mahdollisimman ymmärrettävästi. Siinä ihan hyvin onnistuneena. On hyvä kuitenkin muistaa se että yhdessä sitä kommunikaatioita kehitettiin paremmaksi ja yhdessä tiiminä sitä pystyttiin korjaamaan. Se että kommunikaatio toimii, vaatii se jokaiselta yksilöltä täydellistä paneutumista asiaan. Kirjassa on tosi hyviä pointteja esimiestehtäviin pyrkivälle, jossa hyvin todennäköisesti itse jossain vaiheessa työskentelen. Viestintä on se, joka tässä akatemian aikana on kehittynyt kaikkein eniten ja se on varmasti yksi hyödyllisemmistä taidoista työelämässä.