Päivämäärä: 19.02.2021
Esseen kirjoittaja: Jere Lyytinen
Kirjapisteet: 2
Kirjan nimi: Markku Kanerva – Näin valmennan voittajia
Kirjoittaja: Risto Pakarinen & Alpo Suhonen
Opintojakso: Tiimioppijan matkaeväät
Johdanto
Näin valmennan voittajia – kirja kertoo Suomen tunnetuimman jalkapallovalmentajan Markku ”Rive” Kanervan matkasta jalkapallon parissa. Tarina alkaa monen muun nuoren jalkapalloilijan lailla pihapeleistä ja kiinnostuksesta jalkapalloon, josta ajan mittaan kasvoi Kanervalle intohimo. Kirjan loppupuolella käydään läpi mitä jalkapallojoukkueessa tarkoittaa tiimi. Jokaisen pelaajan on pelattava samoilla säännöillä ja yhteistä päämäärää tavoitellen, mutta silti on muistettava antaa jokaiselle yksilölle omat luottotehtävät ja tavoitteet. Päävalmentajan rooli koko joukkueen tiimiyttämisessä on valtava. Tästä kirjasta voi jokainen oppia uusia asioita niin omiin harrasteseuroihin kuin työpaikoille.
Menestyvä joukkue
Kukaan valmentaja ei ole täydellinen ja paras. Kun päävalmentaja osaa tunnistaa omat heikkoutensa, on hänen tärkeä saada vierelleen saman vertaisia apuvalmentajia, joiden erityisosaaminen on toisiaan täydentävä. Kun saadaan kasattua johtoryhmä, jolla jokaisella on omat roolit ja selkeät vahvuudet, voidaan sitä kutsua nykyaikaiseksi johtamiseksi. Itseohjautuvuus on suuressa arvossaan etenkin Kanervan johtamassa tiimissä. Kanervaa muotoillen, itseohjautuvuus on ollut avaintekijä joukkueen tämänhetkiselle menestykselle. Kaikki valmentajat ja taustaryhmän jäsenet ovat saaneet paljon luottoa omaan tekemiseensä, joka on lisännyt sitoutuneisuutta tiimiin. Vaikka jokaiselle taustaryhmän jäsenelle on annettu paljon vastuuta ja vaikutusvaltaa, on viimeinen päätös kuitenkin aina päävalmentajan.
Maajoukkueen valmentajan rooli on siitä vaikea, että päävalmentaja näkee koko joukkueen koossa vain muutamia kertoja vuodessa. Kommunikaatio taidot maajoukkueeseen valittujen pelaajien sekä heidän seuran päävalmentajan kanssa on erityisasemassaan. Sen perusteella Kanerva tietää miten pelaaja toimii kentällä ja sen ulkopuolella sekä mitkä ovat hänen vahvuutensa ja heikkoutensa. Ilman tätä kommunikaatiota olisi täyttä arpapeliä saada toimiva joukkue kasattua arvokisoja varten.
Yhteisöllisyys menestyvässä joukkueessa on suuressa merkityksessään. Jokaisen jäsenen on koettava olevansa osa yhteisöä, jotta he tuntevat olevansa kunnioitettu ja arvostettu jäsen. Kanervan sanoja lainaten: ”hyvä ilmapiiri on positiivinen ja rento, mutta ennen kaikkea kehitystä edistävä”. Kirjassa Kanerva myös korostaa, että hyvän ilmapiirin luominen ei ole yhden ihmisen vastuulla eikä se tapahdu sormia napsauttamalla. Jokainen tiimin jäsen jakaa yhtä suuren vastuun hyvän ilmapiirin luomisessa, siksi moni seura viettää yhteisiä saunailtoja ja mökkiviikonloppuja, jotta kaikki saavat olla yhdessä ilman työn tunnetta. Jokaisen velvollisuus on osallistua näihin yhteisiin tapahtumiin.
Loppusanat
Kirja painottui hyvin vahvasti Markku Kanervan elämänkertaan, joka on ollut kerrassaan mielenkiintoinen. Tarina opettaa etsimään mieluummin ratkaisuja ongelmiin kuin ohittaa ne, vaikka se vaatisikin huomattavasti enemmän työtä. Lopussa sitkeä työ palkitaan. Kirjan loppupuolelle oli kasattu todella loistavasti Kanervan oppeja menestyvän tiimin rakentamiseen. Eikä pelkästään fyysisten ominaisuuksien mittaamisessa vaan myös henkisen ja psyykkisen osa-alueen näkökulmasta. Timanttinen kattaus tiimin toimimisesta jalkapallo maailmassa, mutta kirjassa on myös erittäin paljon opittavaa myös meille, jotka eivät palloa potki.