Perspectives on Branding (2010)
Jason Miletsky ja Genevieve Smith
Essee Henrikki Tahvanainen
Perspective on branding on englanninkielinen kirja, jonka on kirjoittanut kaksi brandayksen asiantuntijaa Jason Miletsky ja Genevieve Smith, kirja on julkaistu vuonna 2010. Kirjassa asiantuntijoilta kysytään erilaisia kysymyksiä brandaykseen liittyen ja he vastaavat oman asiantuntemuksensa mukaan, kaikissa asioissa asiantuntijat eivät ole samaa mieltä ja tästä syystä kirjassa ei jaeta täydellistä totuutta, vaan lukija joutuu itse muodostamaan oman kantansa tietyistä asioista. Kirja myös kuvaa hyvin sitä, että alan asiantuntijat eivät todellakaan tiedä aina vastauksia, vaan hekin joutuvat kokeilemaan erilaisia ratkaisuita päästäkseen mieluiseen lopputulokseen. Olen myös huomannut kyseisen asian omassa työelämässäni, mutta tämän tasoinen tietämättömyys kyllä yllätti minutkin.
Asiantuntijoiden mukaan Yrityksen tulee elää omaa brandikuvaansa, heidän mukaansa brandi muodostuu kaikesta toiminnasta, joka liittyy hyödykkeen saamiseen ja sen kautta kosketukseen yrityksen kanssa. Asiantuntijoiden mukaan Brandi muodostuu kolmesta olennaisesta asiasta, jotka ovat: lupaus, luonne ja ainutlaatuinen myyntitarjous. Brandista muodostuu asiakkaan ja yrityksen välinen tunneside. Heidän mukaansa firmat ovat brändejä tuotteet eivät. Brändi voi myös muodostua tietylle alueelle, alue voi olla tunnettu, vaikka sen hotdogeista. Brandin pitää olla asiakkaan tuntuinen, esim. Vegetaristi tuotteet tulee olla vegetarstien näköisiä. Logo ei ole se mikä määrittää brandin, Logo auttaa brandia vain erottumaan. Olen täysin samaa mieltä, mieleen tulee heti Toyota, joka on niin suosittu osaksi siitä syystä, että ihmiset tietävät ostavansa kestävän auton.
Brandilupausta ei tule sanoa välttämättä ääneen, vaan se lunastetaan jatkuvalla asiakaslupauksen lunastamisella. Ulkoinenkuva pitää olla kunnossa ja yrityksellä pitää olla selkeä päämäärä, johon se pyrkii. Erilaisuudesta ei ole hyötyä, jos se ei kiinnosta asiakasta, luo siis arvoa asiakkaalle.Asiantuntijoiden mukaan on tärkeää tarkastella itseään ja kysyä, kuka minä olen ja ketkä ovat asiakkaani, ja miltä sen tulisi näyttää. Olen täysin samaa mieltä, on tärkeää näyttää omalta alaltaan ja sopia siihen.
Asiantuntijoiden mukaan on tärkeää kutsua asiakkaat toimintaan ja mukaan sinun joukkoihisi. Kerro tuotteidesi hyödystä, mutta myös siitä, mitä käy, jos ei käytä kyseistä tuotetta. Kutsun toimintaan on huomattu lisäävän klikkausten määrää myös internetissä, joten olen täysin samaa mieltä.
Asiantuntijoiden mukaan on tärkeää miettiä myös mitä viestiä erilaiset värit ja fontit kertovat asiakkaillesi, erilaiset värit aiheuttavat erilaisia tunnereaktioita ihmisissä. Kuvien tulee myös olla helposti ymmärrettävissä, koska asiakkaat eivät katso kuviasi niin pitkään. Nämä asiat ovat tärkeää sopia brandisuunnitelmaan. En ollut itse ajatellut asiaa sen tarkemmin ennen, mutta tämä nämä asiat käyvät kyllä täysin järkeen. Mielestäni Osuuskunta Bisionin pitäisi käyttää huomattavasti enemmän aikaa erilaisien suunnitelmien tekemiseen ja asioiden selvittämiseen, kun taas nyt mennään useaan asiaan täyttä päätä ilman suunnittelua tai järkeä ja reagoidaan vain muuttuviin asioihin kesken toiminnan, jolloin yleensä tulos jää huomattavasti alemmalle tasolle suhteessa siihen mitä Osuuskunta Bisionin toiminta voisi olla hyvin suunniteltuna.
Brandin alkuvaihessa tarvitaan dataa siitä, minkälaiseksi brandikuva pitäisi luoda, tämä tapahtuu niin, että luodaan alkuperäinen brandisuunnitelma ja testataan sen vaikutuksia kentällä, palautteen perusteella sitten brandia viedään enemmän kohti sen lopullista muotoa. Brandin luomiseen menee huomattava määrä aikaa, mutta sen voi menettää huomattavan nopeassa ajassakin. Ulkopuolisen toteuttamana brandin luonti voi alkaa maksamaan huomattavan määrän rahaa. Brandi voi myös ajan myötä kehittyä, mutta sen tulee tapahtua hienovaraisesti, niin että asiakas tuntee vielä brandin olevan tunnistettava. Mielestäni Osuuskunta Bisionilla on iso haaste Y-akatemian pilottina luoda Y-akatemialle brandi ja raivata tiensä ihmisten ja yritysten tietoisuuteen.
Brandin toimivuutta tulee seurata erilaisilla asiakaskyselyillä ja toimintaympäristön tarkkailulla. Usko omaan brandiisi äläkä liikaa reagoi markkinoihin. Brandin tulee olla myös uskottava yrityksen sisällä, koska jokaisen työntekijän toiminnasta huokuu yrityksen brandi ja sen todellisuus. Mielestäni Osuuskunta Bisionissa on selkeästi brandi sen suunnitelman mukainen, ja suunnitelmaa ei ole. Osuuskunta oireilee monella tavalla ja se on myös huomattavan sekaisin, organisaatiolla ei ole selkeitä rakenteita ja tästä syystä ulos välittyvä brandikin on varmasti huono. Brandia tulisi seurata brandikartalla, jossa määritellään missä kohtaa organisaatiota brandi ei kohtaa. Brandin poliisina pitäisi toimia itse ja jokaisen pitäisi noudattaa sitä orjallisesti. Brandin tulisi näkyä joka päivä ja palkkauksen pitäisi tapahtua brandin mukaisesti.
Asiantuntijoiden mukaan brandiä pitäisi tuoda esille eritavoin brandin elinkaaren eri vaiheissa. Brandin alkuvaiheessa pitää tuoda esille törkeä asiakaslupaus, nettisivut tulee olla kunnossa ja viestin selkeä. Brandin saatua jonkinlaiset markkinat vahvista vielä brandin mielikuvaa ja viesti vielä selkästi. Brandin savutettua vahvan aseman voidaan brandista tuoda esille uusia erilaisia näkökantoja. Mielestäni tämä tulisi ottaa huomioon tarkasti Bisionin brandauksessa. Toimintaa tulisi järkevöittää niin, että olisi aikaa oikeaa markkinointiin ja brandaukseen. En tiedä mistä syystä asiat ovat niin vaikeaa saada asetettua kalenteriin, mutta jossain systeemi vuotaa, kun emme pääse keskittymään tarpeeksi myös esim. brandiin ja markkinointiin, sekä myyntiin.
Määritä brandille budjetti ja nido kaikki markkinointi siihen sopivaksi. Brandaus tai markkinointi ei pelasta sinua, jos tuote on huono tai olet saavuttanut itsesi pr-kriisiin. Mielestäni tämä pitää paikkaansa ja näkyy Osuuskunta Bisionissa. Bision ei kärsi Pr-kriisistä, mutta selkästi ongelmia on tuotteiden huonoudessa tai oikeastaan siinä, että tuotteita ei ole. Emme ole kehittänyt oikeastaan mitään omaa vaan olemme ottaneet vastaan kaiken näköisiä keikkoja. Onko tämä tie kehittyä enemmän, vai pitäisikö kaikkien hankkia sellaisia kekkoja, jotka kokevat hyödyttävän itsensä edistymistä työelämässä. Mielestäni muutenkin osuuskunnan tulisi luoda vaikka satunnaisille projekteillekkin jonkin näköinen brandi eikä vain olla. Tällä hetkellä akatemia antaa väärän kuvan yritystoiminnsta, koska keikkoja tulee puoli-ilmaiseksi taloon, vaikka tämä ei varmasti ole oikea tilanne yrittäjän arjessa.
Mielestäni kirja loi kattavan näkemyksen brandiin ja siihen mitä se käytännössä tarkoittaa. Kirjassa kävi myös hyvin ilmi se, että brandin luonti ei ole helppoa. Kirja myös herättelee ajattelemaan omaa toimintaansa ja sitä ollaanko menty metsään joissain asioissa.