- PIM! Olet luova
- 7.8.20
- Esseen kirjoittaja: Tuukka Pennanen
- Kirjapisteet: 1
- Kirja: PIM! Olet luova
- Kirjan kirjoittaja: Paavo Järvilehto & Lauri Järvilehto
- Kategoria/Opintojakso: 7. Innovointi / tiimiyrittäjyys
En ole koskaan kokenut olevani järin luova ihminen. Olen kylläkin halunnut tehdä luovia asioita ja itseasiassa olen niitä tehnytkin, en vain ole ajatellut niitä luovaksi. Luovuus on osa ihmistä meissä kaikissa. Luovuudella on vain hyvin rajaavat stereotypiat, kuten se että vain taiteilijat ja artistit olisivat luovia. Kaikissa meissä kuitenkin on luovuutta ja se on osa ihmisen menestystä tällä planeetalla. Esimerkiksi kaikki työ ei ole luovaa, mutta kaikkea työtä voi tehdä luovasti. Esimerkiksi fysioterapeutin työ ei ole ensisilmäyksellä katsottuna kovinkaan luovaa, mutta todellisuudessa se on hyvinkin luovaa ongelmanratkaisutyötä. Myös esimerkiksi roskakuskin tai pankkiirin työstä voi tehdä luovaa, vaikka ne ensisilmäyksellä saattavat vaikuttaa järjestelmällisiltä ja monotonisilta töiltä. Oli ala tai asia mikä tahansa, ei luovuus kuitenkaan ole itsestäänselvyys, se vaatii toteutuakseen oikeat lähtökohdat.
Luovalle tekemiselle hyvä perusta on kyseisen alan ymmärrys ja tietoperusta. Esimerkiksi fysioterapeutin työssä on vaikeaa olla luova, jos ei ymmärrä ihmiskehon toiminnasta yhtään mitään. Oman alan ymmärryksen ja osaamisen kerääminen voi viedä pitkäänkin, jopa vuosia, mutta se on kannattavaa jos haluaa olla alallaan hyvä, ja luoda uusia luovia tapoja toimia. Säännöt pitää siis ensin osata ja ymmärtää, että ne voidaan rikkoa. Arkielämässä luovuus ei kuitenkaan vaadi vuosien työtä ymmärryksen kerryttämiseksi, vaan pieniäkin asioita voi tehdä luovasti. Kaupassa käynti voi olla luovaa ja hauskaa, niin myös työmatkan teko tai ruuanlaittaminen. Tavallisessa arjessa vain helposti mukautuu tapojensa orjaksi, eikä tee asioita uusilla tavoilla juuri koskaan. Kirjassa varoitetaankin muuttumasta zombiksi joka toimii päivästä toiseen samalla tavalla. Rutiinit voivat tappaa luovuuden, mutta ne voivat myös mahdollistaa sen. Kun jokapäiväisessä elämässä on rutiineja, jotka edistävät hyvinvointia ja tuovat aikaa luovien asioiden tekemiselle, mahdollistavat rutiinit luovuuden. Jos esimerkiksi joka aamuinen rutiini on meditoida puolituntia, niin olen varma, ettei se tapa luovuutta, vaan päinvastoin mahdollistaa sen kukoistuksen kaikessa mitä teemme. Jos taas joka aamuinen rutiini on selata puhelinta ja sosiaalisia medioita (niin kuin minulla yleensä), voi olla paljon vaikeampi löytää itsensä luomassa jotakin hienoa flow-tilan syövereissä. Onneksi rutiineja on mahdollista muuttaa luovuutta edistäviksi.
Saamme päivittäin lähes loputtomalta tuntuvan määrän ajatuksia, joista osa on loistavia ja osa vähemmän loistavia. Loistaviakaan ideoita ei tosin muista kovin pitkään, jos niitä ei kirjoita ylös. Yksi luovuutta edistävä rutiini olisikin ideoiden kirjaaminen ylös. Aina tulisi olla jokin muistiinpanoväline, johon voisi kirjoittaa mieleen juolahtavan idean. Pidä siis aina mukanasi itsellesi sopivaa muistiinpanovälinettä, kuten vihkoa, puhelimen muistiota tai ääninauhuria, jotteivat mahtavat ideasi pääse hukkumaan. Mikäli jaksaa nähdä vaivaa, kannattaa tehdä tietokoneelle omia kansioita näitä ideoita varten ja ne kannattaa vielä jakaa erilaisiin kategorioihin ideoiden tyypin mukaan. Kun ideat ovat järjestelmällisesti säilötty, niihin pääsee nopeasti käsiksi melkein missä tahansa. Monet ideat eivät juuri niiden mieleen putkahtamishetkellä ole ajankohtaisia, mutta niistä voi olla hyötyä joskus myöhemmin. Jos esimerkiksi saan tänään loistavan idean verkkokurssista, joka olisi siistiä toteuttaa, kannattaa idea säilöä sen toteuttamisajankohtaa varten.
Luovaprosessi on aina erilainen, eikä luovaa prosessia voi kuvata yhdellä suoraviivaisella janalla, tai ainakaan se ei ole kovin realistista. Luovassa prosessissa on kuitenkin tunnistettavissa eri vaiheita, joiden ymmärtäminen voi auttaa luovan työn etenemisessä. Ensimmäinen vaihe on kerääminen, siinä kerätään mahdollisimman paljon tietoa ja ideoita. Siinä sanotaan mahdollisimman paljon KYLLÄ. Toinen vaihe on valikointi, siinä annetaan kyllä-sanan levätä ja tarkastellaan kriittisesti kerättyä tietoa. Tässä vaiheessa valikoidaan käyttökelpoinen materiaali suuren ideamäärän seasta. Kolmas vaihe on luonnostelu, siinä luonnostellaan työn suuret linjat, hahmotellaan kokonaisuutta ja jätetään pienet yksityiskohdat myöhemmäksi. Neljäs vaihe on jalostaminen, siinä luonnosta tarkastellaan kriittisesti ja nimensä mukaisesti jalostetaan asiantuntevan palautteen myötä. Viides vaihe on viimeistely, jossa työtä tarkastellaan kokonaisuutena, tehdään viimeiset pienet korjaukset ja muutokset, lopetetaan jalostaminen ajoissa ja julkaistaan työ sellaisena kuin se on. Tässä vaiheessa on viisautta osata lopettaa ajoissa, sillä taideteoksesi ei tule koskaan olemaan valmis.