Kirjoitettu 25.4.19
Esseen kirjoittaja: Joose Homanen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Taivas+Helvetti
Kirjan kirjoittaja: Terho Puustinen & Mika Mäkeläinen
Kategoriat: Tiimioppijan matkaeväät
Taivas+Helvetti kertoo 21 yrittäjän oman tarinan yrittäjyydestä ja siitä miten he ovat
päätyneet yrittäjäksi. Jokainen kirjassa kerrottu tarina on erilainen, ja niin ovat myös heidän
yrityksensä. Osa yrityksistä tekee monen miljoonan liikevaihtoa ja osa taas ei pääse edes
nollatulokseen.
En ole koskaan ajatellut että yrittäjyys olisi helppoa, vaan olen ymmärtänyt sen että
menestyminen yrittäjänä vaatii paljon työtä. Kirjassa mielenkiintoisinta olikin lukea juuri
siitä miten eri henkilöt ovat päätyneet yrittäjäksi, ja mitä kaikkea se onkaan vaatinut.
Kirjassa oli monta ajatuksia herättävää kohtaa, jotka kolahtivat minuun. Mielenkiintoisimpia
tarinoita oli etenkin Jari Sarasvuon, Mikko Kodisojan sekä Suvi Widgrénin kertomukset.
Sarasvuon tarinasta päällimmäisenä jäi mieleen se miten rehellisesti hän puhuu
epäonnistumisen pelosta, sekä siitä että hänestä ei koskaan tulisi yrittäjää. Sarasvuossa
hienointa ehkä on hänen päättymätön kunnianhimo, joka on varmasti ollut iso asia hänen
menestyksensä rakentamisessa. Vaikka välillä Sarasvuon niskaan on kaadettu saavilla lokaa,
on hän silti pystynyt menestymään yrittäjänä.
Silloin kun mennään kovaa, niin myös saatetaan kaatua lujaa. Sarasvuo tuo esiin myös omia
ongelmia ja virheitään, kuten alkoholismin sekä Trainer`s Housen fuusion Sataman kanssa,
joka tuhosi Sataman oman brändin totaalisesti.
Supercellin Mikko Kodisoja puhuu kirjassa siitä että Supecellin vetäjät uskovat lujasti
ownershipiin, siihen että ihmiset yltävät parhaimpiin tuloksiin silloin, kun he saavat
mahdollisimman paljon vapautta ja vastuuta. Kun idea on loistava ja motivaatio
huipputasoa, on jokseenkin samantekevää, millaista palkkaa tiimin jäsenille maksetaan.
Tämä on mielenkiintoinen huomio, joka sopii myös tiimiyrittäjyyteen, ja muistuttaa siitä että
tiimin yhteinen tavoite on tärkeä jotta motivaatio pysyy yllä ja tuloksesta voi tulla jotain
timanttista.
Suvi Widgrénin tarina oli mielenkiintoinen etenkin sen takia, koska hän on Tiimiakatemian
“kasvatti”. Lisäksi hänen päättäväisyytensä herätti ajatuksia, ja muistutti siitä että loppujen
lopuksi ikä tai kokemus ei ole niin tärkeää kuin asenne.
Kirjasta jäi mieleen myös se että jokainen kirjan yrittäjistään on kohdannut polullaan useita
vastoinkäymisiä, mutta silti yrittäjyyden hyvät puolet on vienyt voiton kaikkien kohdalla, sillä
heistä jokaisella on ollut rohkeutta jatkaa eteenpäin vaikeuksista huolimatta.
Kirjan nimi Taivas+Helvetti kertoo jo siitä että yrittäjyydessä on sekä hyviä että huonoja
puolia. Kirjaa lukiessa aloin miettimään että miksi olen oikein päätynyt Y-akatemiaan
opiskelemaan yrittäjyyttä. Yrittäjyyshän on täynnä riskejä ja leivän voisi ansaita pöytään
helpomminkin. Kuitenkin vapaus tehdä asioita niin kuin itse haluaa kiehtoo kovasti, lisäksi
yrittäjyydessä pääsee haastamaan itseään jatkuvasti eikä mikään päivä ole samanlainen.
Loppujen lopuksi Taivas+Helvetti oli todella mielenkiintoinen ja innostava kirja luettavaksi,
josta sai paljon uusia näkökulmia yrittäjyyteen ja sen haasteisiin.