Tiimiyrittäjäksi

1. Tiimiyrittäjäpaketti 
2. Kirjoitettu 4.5.2019  
3. Esseen kirjoittaja: Joose Homanen 
4. Kirjapisteet: 2+2 
5. Kirjat: Tiimiakatemia – kuinka kasvaa tiimiyrittäjäksi? , Tiimiakatemia – Tositarina tekemällä oppivasta yhteisöstä 
6. Kirjojen kirjoittajat: Lehtonen. Partanen, Leinonen& Palviainen 
7. Kategoriat: Tiimiyrittäjyys 

 

Luin kirjat Tiimiakatemia – kuinka kasvaa tiimiyrittäjäksi? Sekä Tiimiakatemia – Tositarina tekemällä oppivasta yhteisöstä. Kirjat kertovat yleisesti Jyväskylän Tiimiakatemiasta, sekä tietenkin tiimiyrittäjyydestä eri toimijoiden näkökulmista. Kirjoja lukiessani huomasin että Tiimiakatemian ja meidän Y-akatemian toimintatavoissa on hieman eroavaisuuksia, mutta toiminta-ajatus on kuitenkin sama. Toki meidän toimintamme on vasta alkutekijöissään ja Tiimiakatemia on kaiken alkupiste ja ehkäpä kehittynein “versio” tiimioppimisesta. 

Kolahduksia joita tein kirjoista: 

Tiimeihin jakaminen: Tiimiakatemialla pinkut jaetaan tiimeihin Belbinin tiimiroolitestin perusteella, joka on myös meillä käytössä. Alussa epäilin ja kyseenalaistin koko testin, sillä olisimmehan me voineen muodostaa itse omat tiimimme, kuten tähänkin asti “perusopintojen” parissa, eikö niin? Päätin hypätä Akatemialle muutaman luokkalaisen kanssa, ja toivoinkin mielessäni että olisin edes jonkun kanssa heistä päässyt samaan tiimiin, sillä olisi ollut kiva jos olisi ollut edes yksi tuttu samassa tiimissä. MUTTA Belbinin testi ( ja ehkäpä valmentajien salakavalat ajatukset) laittoivat minut eri tiimiin kuin entiset luokkakaverini. Aluksi tämä asia epäilytti todella paljon, mutta olen alkanut huomata että uudet ympäristöt, tiimikaverit ja kaikki muu ovat juuri se rikkaus mikä auttaa tiimiä/tiiminjäsentä kehittymään.  

Tilat: Tositarina tekemällä oppivasta yhteisöstä – kirjassa puhuttiin tilojen merkityksestä tiimioppimisessa. Akatemia on oma yhteisönsä, joka tarvitsee omat käyttötarkoituksiinsa toimivat tilansa, jotta se pystyy toimimaan. Tarvitaan yhteistä työskentelytilaa, jotta “pöhinätaso” säilyy katonrajassa asti. Jatkuva ristipölytys muiden tiimien kanssa ei onnistu, jos tiimit on esimerkiksi hajautettu omiin toimistotiloihinsa eripuolille rakennusta. Toisaalta tarvitaan myös erilaisia hiljaisempia tiloja, esimerkiksi projektipalavereja, asiakastapaamisia sekä tietenkin dialogeja varten. Ovathan dialogit koko toiminnan ja yhteisen ajattelun ydin. Dialogi, eli riihi tarvitsee häiriöttömän tilan, johon tuolit saadaan sopivaan ympyrämuodostelmaan, jossa osanottajat näkevät esteettömästi toisensa. 

Lisäksi myös valmentajille olisi hyvä olla sopiva nurkkaus yhteisissä tiloissa, jossa he pystyvät työskentelemään. “Valkkukoppi” ei myöskään voi sijaita kaukana muista, sillä silloin he “putoavat” menosta pois. 

Tiloissa tärkeintä ei ole neliöt, vaan tilojen toimivuus. Jokaiselle tiimille tulisi olla omat pesänsä johon saapua aamulla työskentelemään, eli yksinkertaistettuna omaa työskentely- sekä säilytystilaa. Myös taulutila on osoittautunut elintärkeäksi tiimeille. Taulu/seinätilaa tarvitaan päivittäin esimerkiksi palavereissa ja projektien suunnittelussa. Seinille olisi hyvä myös mahtua näkyviin kirjapisteet sekä tiimisopimus. Säilytystilaa tarvitaan esimerkiksi osuuskuntien papereille ja kuiteille, sekä esimerkiksi kuvauskalustolle, sillä eihän niitä voi jättää lojumaan pöydillekkään. Lisäksi Akatemiatiloissa olisi hyvä olla myös kahvihuone, jossa voisi juoda kahvinsa työpäivän aikana rauhassa. 

Akatemiasta ei tee kuitenkaan oppivaa yhteisöä tilat tai organisaatio, vaan sen tekevät ihmiset. Tiedon jakaminen, sen hakeminen ja uuden tiedon synnyttäminen tekee osansa akatemiasta, ja se tapahtuu kun ihmiset astuvat kuvaan. 

 

Arvot: Y-akatemialla arvot ovat tällä hetkellä seuraavanlaiset: suvaitsevaisuus, yhteisöllisyys, yrittäjyys, ennakkoluulottomuus, vapaus, kestävä kehitys, uteliaisuus, rohkeus ja sisu. 

Arvojen merkitys tulisi näkyä jokapäiväisessä toiminnassa, ja jos ne eivät ole toimivia niin niitä tulisi muokata tarpeen mukaan. Oma matkani akatemialla on kestänyt vasta viisi kuukautta, mutta tämän lyhyen ajan aikana olen kyllä saanut huomata sen miten hyvin arvot näkyvät käytännössä. Todennäköisesti arvoja tullaan kuitenkin vielä hiomaan kevään aikana eteenpäin. 

Yhteisöllisyys on vahvasti läsnä tiimien omassa toiminnassa, sekä myös kokonaisuudessa akatemialla. Joka aamu toimiston ovesta sisään kävellessä pystyy aistimaan yhteisen pöhinän, ja sen ovat huomanneet myös tiloissamme käymässä olleet vierailijat. Lisäksi apua löytyy tarvittaessa helposti akatemian omasta porukasta tilanteeseen kuin tilanteeseen. Jos esimerkiksi jonkun auto ei käynnisty talvipakkasilla niin starttikaapelit ja pelastuspartio tulee auttamaan silmänräpäyksessä.  

Rohkeutta ja sisua välillä koetellaan, mutta silloin pitää vain luottaa prosessiin. Akatemia on turvallinen paikka kokeilla ennakkoluulottomasti, olla rohkea, utelias sekä ennen kaikkea yrittää. Ja mitä sitten jos mokaa? Harvempi meistä on oppinut esimerkiksi ajamaan pyörällä kun ensimmäisen kerran kokeili. Tärkeää on vain oppia virheistä ja jakaa tietoa, jotta muut voisivat välttää samat virheet. 

Valmentajan rooli: Alussa oli vaikeaa ymmärtää se että akatemiassa ei ole opettajia, vaan siellä on valmentajia. Mitä eroa niillä sitten on? Opettaja antaa sinulle valmiiksi pureskeltua tietoa jota sitten pänttäät päähäsi. Valmentaja taas auttaa jokaista oppijaa löytämään oman suunnan omassa matkassaan oppijana ja tiimiyrittäjänä. Valmentajat eivät myöskään lähtökohtaisesti anna suoria vastauksia kysymyksiin, vaan he korkeintaan antavat suuntia joista tieto voisi löytyä. Alussa tämän “suunnan antamisen” kanssa oli hieman opettelemista, mutta nyt siihen on alkanut jo pikkuhiljaa tottua. Valmentajan tehtävänä on myös antaa työkaluja tiimin kehittymiseen ja ongelmien ratkaisuun. 

Molemmat kirjat olivat kyllä lukemisen arvoisia teoksia, ja niistä sai paljon vinkkejä tulevaan. Ne ovat myös hyviä kirjoja selkeyttämään itsellekin että mistä tässä akatemiahommassa on oikeasti kysymys. Etenkin Lehtosen Kuinka kasvaa tiimiyrittäjäksi? on mielestäni hyvä kirja luettavaksi jokaiselle tiimiyrittäjälle. Loppuun vielä ote Tiimiakatemia – Tositarina tekemällä oppivasta yhteisöstä- kirjasta: Esseen tarkoituksena ei siis ole valmiiksi tärkeänä pidetyn (opettajan miettimän) sisällön löytäminen vaan omaan ajatteluun ja kehittymiseen liittyvien “kolahdusten”, oivallusten ja uusien ideoiden löytäminen.