Ymmärrys

Ihmisten kanssa toimimisen perusta on ymmärrys. Ymmärrys pohjaa luottamusta ja kun luottamus on ansaittu, tilanteilla on mahdollisuus päättyä hyvin.

Kirjoitettu: 5.11.2020
Kirjapisteet: 3
Kirja: Karhuryhmä
Kirjan kirjoittaja: Heidi Holmavuo ja Harri Gustafsberg
Opintojakso: Tiimiyrittäjyys

Harri Gustafsbergin ja Heidi Holmavuon kirjoittama Karhuryhmä käsittelee poliisin valmiusyksikkö Karhun arkea. Karhussa työskentelevät poliisit koulutetaan toimimaan rankoissa ja haastavissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi pankkiryöstöissä ja panttivankitilanteissa.

Karhuryhmän toiminta on hyvä esimerkki yhdenlaisen huipputiimin työskentelystä. Minua kiinnostaa erityisesti se, miten joukosta ihmisiä voidaan rakentaa tiimi, joka pystyy toimimaan tilanteissa, joissa on pahimmillaan henkiä uhattuna.

Gustafsbergin ja Holmavuon mukaan tiimin kuin tiimin rakentamisen perusta on luottamus. Luottamusta rakennetaan jo lähtökohtaisesti sillä, että jokaisella on oma paikkansa ja roolinsa tiimissä ja kaikki ovat tasa-arvoisia. Tasa-arvoisuus on toisin sanoen tasavertaisuutta. Se tarkoittaa, että jokaisella on myös vastuu siitä, että tiimi toimii tehokkaasti ja, että tiimissä voidaan hyvin.

Huipputiimi ei synny vahingossa tai itsestään. Sen lisäksi, että jokaisella on oma paikkansa tiimissä, jokaisella tulee olla pyrkimys rakentaa tiimistä omalla panoksellaan huipputiimiä. Luottamusta pohjaa aina aito kiinnostus tiimikavereihin ja huipputiimissä jokaisella on ymmärrys siitä, että kyse on aina enemmän meistä kuin minusta. Kun tiimin johtaja tekee päätöksen, tiimin jäsenet sitoutuvat noudattamaan sitä.

Yksilön panokseen vaikuttaa tutkitusti se, miten ylpeä hän on työstään ja työyhteisöstään. Tiimin jäsen antaa itsestään sitä enemmän mitä ylpeämpi hän on tiiminsä toiminnasta.

Kirjassa käsitellään paljon mielen- ja kehonhallintaa ja sitä, millaisia vaikutuksia niillä voi olla tiimissä työskenneltäessä. Esimerkiksi kiihtymys ja levollisuus tarttuvat todistetusti toisiin ihmisiin niin, että jopa sydämen syke voi synkronoitua. Myös asenne tarttuu, oli se sitten negatiivinen tai positiivinen.

Asenteella on suuri merkitys ihmisen toiminnassa, sillä se ohjaa uskomuksia. Uskomukset taas ohjaavat havaintoja. Jos asenne on negatiivinen, uskomukset ovat negatiivisia ja ihminen huomaa todennäköisesti vain ne asiat, jotka tukevat hänen uskomuksiaan. Yksittäisen ihmisen asenteella on siis iso vaikutus koko tiimin toimintaan.

Mielenhallintaa koetellaan paljon esimerkiksi neuvottelutilanteissa. Neuvotteleminen on jokaiselle arkipäivää ainakin jollain tasolla. Gustafsberg keskittyy kirjassaan kuitenkin kaikkein hankalimpiin kohtaamisiin ja avaa neuvottelun perusajatuksia.

Ei riitä, että neuvottelija hallitsee mielensä ja tilanteen. Hänen tulee antaa hallinnan tunne myös vastapuolelle. Ei tietenkään siinä määrin, että ase kädessä heiluvalle hullulle annettaisiin hirveästi vaihtoehtoja, mutta niin, että vastapuoli tuntee, että hän voi omalla toiminnallaan vaikuttaa tilanteen kulkuun. Gustafsberg painottaa myös sitä, että ensimmäinen pyyntö, ei ole koskaan oleellisin, eikä kukaan halua tulla nolatuksi julkisesti. Yksi ihmisen voimakkaimpia motiiveja on ylläpitää omanarvontuntoa.

Ihmisten kanssa toimimisen perusta on mielestäni ymmärrys. Oman itsensä ymmärtäminen ja vastapuolen ymmärtäminen. Olipa kyseessä sitten ryhmä ihmisiä, tiimi, huipputiimi tai rikokseen syyllistyneen kanssa neuvottelu. Ymmärrys pohjaa luottamusta ja kun luottamus on ansaittu, tilanteilla on mahdollisuus päättyä hyvin.